Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JOANNAN NÄGUDEZ

Глава 11

Kaks' Jumalan sanankandajad

1Sid' minei anttihe märpu, kudamb oli kut palik, da sanutihe: «Mäne, märiče Jumalan pühäkodi da altar' da luge kaikid, ked sigä loičeba.2No pühäkodin irdpol't ala ota, ala märiče sidä, sikš ku se om anttud verhile rahvahile. Hö polgetaškandeba pühäd lidnad nel'l'kümne kaks' kud.3Minä oigendan kaks' ičein todištajad. Sätes havadsobihe hö saneleškandeba Jumalan vestid tuha kaks'sadad kuz'kümne päiväd.»

4Nene sanankandajad oma kaks' voipud da kaks' lampanjaugad, kudambad seižuba man Ižandan edes.5Ku ken-ni tahtoškandeb travida heid, heiden suspäi tuleb lämoi, kudamb laindaškandeb heiden vihanikoid. Ninga tegese kolda kaikuččele, ken tahtoškandeb tehta heile pahad.6Heil om vald saubata taivaz, siloi ei vihmuškande kaiken necen aigan, kuni hö saneleba Jumalan vestid. Heil om völ vald käta vezi vereks i oigeta male äi erazvuiččid ozatomusid muga paksus, kut hö tahtoiba.

7Konz hö lopiškandeba ičeze todištusen, pohjatomas haudaspäi libub živat. Nece živat taciše toraha heiden päle, vägestab heid i rikob.8Heiden hibjad venuškandeba sen lidnan irdal, kudamban sanankandajiden paginoiš nimitadas Sodomaks i Egiptaks, kus meiden Ižand nagloitihe ristha.9Äjad kaikiš rahvahišpäi, heimoišpäi, kelišpäi da maišpäi kacuškandeba heiden hibjoihe koume polenke päiväd, i heiden hibjoid ei antkoi panda maha.10Man eläjil linneb sur' ihastuz heiden surman tagut. Hö tegeškandeba praznikoid i oigendaškandeba lahjoid toine toižele, sikš ku nene kaks' sanankandajad oliba lujas mokičenuded man eläjid.

11No koumes polenke päiväs päliči tuli sanankandajiden hibjoihe elon heng, kudamban oli oigendanu Jumal, i hö libuiba jaugoile. Sur' varaiduz sebazi kaikid, ked nägiba necen.12Sanankandajad kulištiba, kut taivhaspäi kirgoutihe heile komedal änel: «Libugat tänna!», i heiden vihanikoiden sil'miš hö libuiba pil'ves taivhaze.13Sid'-žo zavodihe sur' manrehkaiduz, i lidnan kümnendez kadoi. Manrehkaidushe koli seičemetuhad mest. Toižed pöl'gästuiba i ülenzoitaškanziba Jumalad.

14Muga mäni toine gor'a. No koumanz' tuleb teravas.

Seičemenz' torven tordand

15Seičemenz' angel tordahti torvehe. Taivhaspäi kuluškanzi äniden kirgund:
— Kaik mir om tehnus
meiden Ižandan da hänen Hristosan valdkundaks.
Hän pidäškandeb valdan kaiken i igäks!
16Siloi ned kaks'kümne nel'l' vanhembad, ked ištuiba Jumalan edes ičeze valdištmil, lanksiba modoihe i kumarzihe Jumalale17sanudes:
— Kitäm sindai, Ižand Jumal, Kaikenvaldaine,
sindai, ken oled da olid da tuled!
Sinä otid käzihe ičeiž suren vägen
da zavodid pidäda valdad.
18Rahvahad oma äregandenuded,
no nügüd' om sinun vihan aig.
Om tulnu aig sudida kollijoid,
aig antta pauk sinun käskabunikoile,
sanankandajile da kaikile sinun uskojile i kaikile,
ked pidäba arvos sinun nimed, penile dai surile.
Om tulnu aig surmita kaikid, ked surmičeba mad.
19Taivhas avaitihe Jumalan pühäkodi, siloi näguškanzi hänen kožmusen lipaz, kudamb oli pühäkodiš. Iški samalduz, juru juraiži räčkuten, ma säraiži, pani järedad ragišt.


предыдущая глава Глава 11 следующая глава