Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JOANNAN NÄGUDEZ

Глава 3

Kirjeine uskondkundale Sardisaha

1«Uskondkundan angelale Sardisaha kirjuta:

‘Ninga sanub se, kudambal om Jumalan seičeme tähtast: Minä tedan sinun radod. Sinä oled eläbiden kirjas, no sinä oled kolnu.2Heraštu da vahvišta sidä, mi om völ jänu jäl'ghe, sidä, mi om jo kolmas. Minä en näge, miše sinun radod om tehtud lophusai minun Jumalan edes.3Mušta, midä sinä said da midä kulid. Tege sen mödhe da käraute grähkišpäi! Ku ed ole herkhil, ka minä tulen sinun päle kut vargaz, sinä ed tedišta-ki, miččel časul minä tulen sinun päle.

4No sinai om Sardisas erasid mehid, ked ei redustanugoi ičeze sobid. Hö käveleškandeba minun rindal vauktoiš sobiš: hö maksaba necidä.5Ken vägestab, sab vauktad sobad, i minä en heitä hänen nimed elonkirjaspäi, minä sanun Tatan edes dai hänen angeloiden edes: ‘Hän om minun läheline’.

6Kenel oma korvad, se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile’.»

Kirjeine uskondkundale Filadelfiaha

7«Uskondkundan angelale Filadelfiaha kirjuta:

‘Ninga sanub Pühä da Tozi, kudambal om Davidan avadim. Midä hän avaidab, sidä niken ei voi saubata, midä hän sauptab, sidä niken ei voi avaita.8Minä tedan sinun tegod. Kacu, minä avaižin sinun edes uksen, niken ei voi sidä saubata. Sinai ei ole äi väged, no sinä oled kaičenu minun sanad i ed ole hül'gäidanu minun nimed.9Kacu, minä andan sinei sotonan sinagogaspäi nenid, kudambad kucuba ičtaze evrejalaižikš, no ei olgoi. Minä tegen muga, miše hö tuleba sinunnoks, kumardasoiš maha, sinun jaugoihe, i siloi hö el'gendaškandeba, miše minä armastan sindai.10Sinä oled kundelnu mindai i tirpnu, i sikš minä-ki kacun da varjoičen sindai ahtištusen aigan, kudamb tuleb kaikele male i kodviškandeb man eläjid.

11Minä tulen teravas. Pidäde siš, midä sinai om, miše niken ei anastaiži sinai vägestuzvencad.12Ken vägestab, sen minä tegen tugipachaks minun Jumalan pühäkodihe, miše hän nikonz ei läksiži sigäpäi. Minä kirjutan hänehe minun Jumalan nimen da minun Jumalan lidnan nimen, uden Jerusaliman, kudamb laskese taivhaspäi minun Jumalannopäi, i hänehe kirjutan minun uden nimen.

13Kenel oma korvad, se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile’.»

Kirjeine uskondkundale Laodikiaha

14«Uskondkundan angelale Laodikiaha kirjuta:

‘Ninga sanub Amin', uskoline i todesine todištai, kaikiden Jumalan tegoiden augotiž.15Minä tedan sinun tegod: sinä ed ole vilu, i ed ole hul. Voi ku sinä oližit vilu vai hul!16No sinä oled lämäine, ed hul, ed vilu, sikš minä sül'gen sindai ičein suspäi.

17Sinä sanud: minä olen bohat, minä bohattuin, minai ei ole mairišt miš-ni! A sinä ed teda, mitte oled ozatoi, rauk, gol'l', soged da alastoi.18Kule minun nevond: osta minai lämoiš puhtastadud kuldad, ka tegetoi bohataks; osta vauktad sobad, miše katta sinun huiktan alastomuden; osta sil'mvoižet da voida sil'mäd, sid' nägeškanded.19Kaikuttušt, keda minä armastan, minä lajin da opendan. Ka käraute, kerada väged da erigande grähkišpäi.20Kacu, minä seižun uksenno da kolkotan. Ku ken-ni kuleb minun änen da avaidab uksen, minä tulen sen mehennoks i sön hänenke, a hän minunke.

21Vägestajale minä andan išttas minunke minun valdištmele, muga kut minä-ki olen vägestanu i ištnus Tatanke hänen valdištmele.

22Kenel oma korvad, se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile’.»


предыдущая глава Глава 3 следующая глава