Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJEINE KOLOSSAIŽILE

Глава 2

1Tahtoin, miše tedaižit, kut minä lömoi teiden täht, Laodikias da Ierapoliš eläjiden täht da kaikiden toižiden täht, ked nikonz ei nähnugoi-ki mindai.2Tahtoižin, miše armastuz ühtenzoitaiži heiden südäimed i hö saižiba rohktust da ühtes senke sur't da süväd el'gendust. Siloi hö tedištaba Jumalan, Tatan i Hristosan peitusen, hänen,3kenes oma kaik melevuden da tedon peittud kal'hused.4Sanun necen sikš, miše ken-ni ei manitaiži teid libedkeližil paginoil.5Hot' minä hibjal en ole teiden keskes, no hengel olen teidenke, ka nägen i ihastun, mitte hüvä kožmuz om teiden keskes da mitte vahv om teiden uskond Hristosaha.

Jumal om tehnu teid eläbikš ühtes Hristosanke

6I sikš, ku olet otnuded südäimehe Hristosan Iisusan, Ižandan, muga elägat-ki hänes.7Jurdugat hänehe, saugat ičetoi elo hänen alandusile i kazgat vahvoikš uskondas, kut teid om opetud, sikš elägaha teiden südäimiš äi kitändad.8Kackat, miše niken ei tabadaiži teid ičeze filosofial da tühjil manitusil, kudambad pohjištuba mehiden opendusihe da necen mirun vägihe, a ei Hristosaha.9Hristosas täudel märal eläb jumaluz hibjaližes formas,10a tö elät täudel märal hänes. Hän om kaikiden valdoiden da vägiden pä.11Hänehe teid ühtištab ümbrileiktuz, kudamb ei ole tehtud mehen käzil. Teil om Hristosan ümbrileiktuz, kudambas grähkhine taba om ruštud.12Konz teid valatadihe, teid ühtes hänenke pandihe maha i ühtes hänenke eläbzoittihe kollijoišpäi, ku uskoit Jumalan vägehe, hänen, kudamb eläbzoiti Hristosan kollijoišpäi.13Tö olit kolnuded ičetoi grähkiden tagut i ümbrileikmatomuden tagut, no Jumal tegi teid eläbikš ühtes Hristosanke. Hän pästi meile kaik grähkäd.14Hän pühki velglugetišen da sen käsköd, kudambad väritiba meid, da tegi sen tühjaks nagloičendal ristha.15Hän tegi vägetomikš valdad da väged i huigenzoiti niid kaikiden edes, ku tegi Hristosan heiden vägestajaks.

16Ka algha niken teid sudigoi sömän da joman tagut, pühiden praznikoiden tagut, uden kun päivän da lebupäividen tagut.17Ved' kaik om vaiše sen kuvahaine, mi om tulmas, a todesine om Hristosas.18Algha teid manitagoi se, ken navedib alenzoitta ičtaze, kumardelese angeloile i süveneb sihe, midä ei nägend. Nene tühjad meletused tegeba händast nenanlendajaks,19no hänel ei ole nimittušt ühtenzoitust Hristosaha, pähä, kudamb holdub kaikes hibjas i pidäb sidä nivelehiden da soniden abul kogos, i se hibj kazvab, kut tahtoib Jumal.

Uskojan uz' elo

20Tö olet ühtes Hristosanke kolnuded da päznuded necen mirun vägiden käzišpäi. Ka mikš völ-ki elät kuti necen mirun valdan al i kundlet mugoižid käsköid kut21«ala tartu», «ala muja», «ala koske»?22Ved' nene käsköd oma sömän kel'dändan polhe, sen polhe, mi kadob suhu panendan jäl'ghe. Nene om vaiše rahvahan käsköd da opendused.23Ned ozutasoiš melekahikš iče tehtud jumalahižuden tagut, ičtaze alenzoitandan da hibjan mokičendan tagut, no neniš käsköiš ei ole nimittušt arvod. Ned vedäba vaiše hibjan himoiden holihe.


предыдущая глава Глава 2 следующая глава