Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJEINE KOLOSSAIŽILE

Глава 1

1Minä, Pavel, Jumalan tahton mödhe Iisusan Hristosan apostol, i Timofei-vel'l'2oigendam tervhutesid Jumalan rahvahale, Hristosaha Iisusaha uskojile vellile Kolossaha.3Armoid da mirud teile Jumalas, meiden Tataspäi, da Ižandas Iisusas Hristosaspäi.

Pavel kitäb kolossalaižid

Kaiken, konz loičem teiden poles, mö kitäm Jumalad i meiden Ižandan Iisusan Hristosan Tatad.4Mö olem kulnuded teiden uskondas Hristosaha Iisusaha i armastuses kaikihe jumalanuskojihe.5Uskond i armastuz om teil, ku tö nadeitoiš sihe, mi varastab teid taivhiš. Necen polhe tö kulit jo siloi, konz teile saneltihe toden sanad, hüväd vestid,6kudamb tuli teidennoks. Mugažo kut kaikjal-ki mirus, nece sana om tonu satusid teile-ki i kaznu siš päiväspäi lähttes, konz tö kulištit sen da tedištit Jumalan armoid ani mugoižin, miččed ned todeks oma.7Epafras, kenes tö olet kulnuded, om meiden armaz radvel'l' da uskoline Hristosan käskabunik teile.8Hän om starinoičenu meile mugažo siš armastuses, mittušt Heng om teiš sündutanu.

Hristos i hänen rad

9Sikš, siš päiväspäi, konz kulištim kaikes neciš, mö-ki kaiken aigan loičem teiden poles da pakičem, miše tö saižit täudel märal hengelišt melevut da el'gendust, i miše tö tedištaižit lophusai Jumalan tahton.10Mö loičem, miše tö eläižit kut pidab eläda Ižandan uskojile, kaikes hänen melen mödhe, toižit satusid kaikuččel hüväl radol i kazvaižit Jumalan tundemižes.11Vahvištagha teid hänen korktan arvon vägi muga, miše tirpaižit da mänižit hüväs meles kaikes läbi.12Kitkat Jumalad, Tatad, kudamb om kucnu meid samha palan siš, midä hän om toivotanu antta jumalanuskojile päivänvauktan valdkundas.13Hän om päzutanu meid pimedusen valdaspäi i sirdnu ičeze armhan Poigan valdkundaha.14Poigan tagut, hänen veren kal't, mö päzum valdale — meile pästtas meiden grähkäd.

15Poig om nägumatoman Jumalan nägui kuva, ezmäine, ken om sündnu edel kaiked tehtud mirud.16Hänen kal't om kaik tehtud, midä om taivhiš da mal, nägui dai nägumatoi, valdištmed da ižandused, kaik valdad da väged — kaik om tehtud hänen kal't da hänen täht.17Poig om olnu edel kaikid toižid, i hän pidäb kaiken kogos.18Hän om hibjan pä, a hänen hibj om uskondkund. Hän om augotiž, hän ezmäižen eläbzui kollijoišpäi, miše kaikes oliži ezmäine.19Jumal kacui hüväks, miše hänen täuz' jumaluz oliži Poigas,20miše hänen kal't tehta kožmusen, hänen ristan verel vahvištoitta necen kožmusen kaikenke, midä om mal da taivhiš.

21Tö-ki olit ende verhad da vihameližed Jumalale teiden pahoiden tegoiden tagut.22A nügüd' Hristosan hibjan kal't da hänen surman kal't Jumal om tehnu kožmusen teidenke, miše seižutada teid pühin, puhthin da vigatomin ičeze edehe.23Teile vaiše pidab seišta vahvas uskondan alandusil, ei likahtuda siš nadejaspäi, mitte om sündnu teiš, konz tö kulištit hüvän vestin. Nece hüvä vest' om saneltud kaikile taivhan al eläjile, a minä, Pavel, olen tehnus sen käskabunikaks.

Apostol radab uskondkundan täht

24Nügüd' olen hüviš meliš, miše tirpan gor'ad teiden täht. Midä Hristosan ahtištusiš völ ei täudu, sidä minä ližadan ičein hibjas hänen hibjan hüvüdeks. Hänen hibj om uskondkund.25Minä olen tehnus sen radnikaks, ku Jumal ičeze tahtoiden mödhe andoi minei radoks lophusai sanelda teile hänen sana,26nene peitmeled, kudambad oliba peitos aigoiden augotišespäi, sugupol'vespäi sugupol'vehesai, i kudambad Jumal om nügüd' avaidanu ičeze uskojile.27Hän om tahtoinu antta heile tedoks, mitte sur'kulu om se peitmel', kudamb avaidaškatas Jumalad tundmatomile rahvahile: Hristos eläb teiš, i sikš tö voit nadeidas hänen korktaha arvoho.28Hänen polhe mö sanelem, mö nevom da opendam kaikuttušt kaikel melevudel, miše seižutada joga mez' Jumalan edehe täuz'igäižen Hristosas Iisusas.29Sen täht minä tegen-ki jügedoid radoid da lömoi kaikel hänen vägel, kudamb om vahv minus.


предыдущая глава Глава 1 следующая глава