Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJEINE GALATALAIŽILE

Глава 3

Ei käskišt, a uskond

1Tö, meletomad galatalaižed, ken om noidunu teid, miše tö vastustat tot? Ved' teiden sil'miden edehe oli sel'ktas todud ristha nagloitud Iisus Hristos!2Sanugat minei vaiše üks': sait-ik tö Hengen sil, miše elit käskišton mödhe, vai sil, miše kundlit hüväd vestid da uskoit sihe?3Olet-ik mugoižed meletomad, miše zavodit Hengen abul, a nügüd' tahtoit sada satusid mehen vägel?4Jose olet tirpnuded nenid jügedusid tühjan? Ka ei!5Jose Jumal andab teile Hengen i sädab surid tegoid teiden keskes sil, miše tö elät käskišton mödhe, a ei sil, miše uskot hüvähä vestihe, kudamban kulet?6Johtutam hot' Avraaman: «Hän uskoi Jumalale, i Jumal lugi hänen uskondan hänele tozioiktuseks.»

7Ka tekat: todesižed Avraaman jäl'gnikad oma ned, ked uskoba.8Jo edelpäi Pühäd Kirjutused ozutiba, miše Jumal tegeb tozioiktoikš händast tundmatomid rahvahid i tegeb sen heiden uskondan kal't. Ned-žo Kirjutused edelpäi toiba Avraamale hüvän vestin: «Sinun kal't saba blahoslovindan kaik rahvahad.»9I muga ned, kenel om uskond, saba blahoslovindan ühtes uskojan Avraamanke.10A nenidenke, ked napriba sada tozioiktust eläden käskišton mödhe, linneb Jumalan viha, sikš ku om kirjutadud: «Jumalan viha linneb jogahiženke, ken ei tege kaiken aigan sidä, mi om kirjutadud käskišton kirjaha.»11Om sel'ged, miše niken ei tehte Jumalan sil'miš tozioiktaks eläden käskišton mödhe, sikš ku «tozioiged eläb uskondal.»12Käskišt ei jäta nimittušt sijad uskondale. Vastkarin se sanub: «Ken tegeb, kut käskištos om sanutud, eläškandeb sil.»13Hristos om päzutanu meid käskišton vihaspäi, sikš ku iče om otnu Jumalan vihan meiden sijas, muga kut om kirjutadud: «Jumalan viha om kaikuččenke, ken om suditud puhu kolmaha.»14Muga tegihe, miše kaik toižed-ki rahvahad Hristosan Iisusanke saižiba Avraamale toivotadud blahoslovindan, muga mö-ki uskten hänehe saižim toivotadud Hengen.

Toivotuz i käskišt

15Velled, otam ozutesen meiden jogapäiväižes elospäi. Mehil tehtud da käskištol vahvištoittud kožmust niken ei voi tehta tühjaks, dai ei voi ližata sihe nimidä.16Jumalan toivotused om anttud Avraamale i hänen jäl'gnikale. Pühiš Kirjutusiš ei ole sanutud «jäl'gnikoile», mi znamoičiži äjid jäl'gnikoid, a sigä sanutas ühten polhe, «sinun jäl'gnikale», i nece om Hristos.17Sanun sidä: nel'l'sadad koumekümne vot möhemba tulnu käskišt ei voi kumaita Jumalal tehtud da vahvištoittud kožmust Hristosan polhe i tehta tühjaks sidä, mi om toivotadud.18Ku jäl'gestusen samine ripuiži käskištospäi, ka se ei voiži pohjištuda toivotushe. No Jumal om sen andnu Avraamale, ku oli edelpäi toivotanu.

Min täht om käskišt?

19Min täht siloi om käskišt? Se oli jäl'ghepäi ližatud ozutamha pahoid radoid sihe aighasai, konz tuleb se Avraaman jäl'gnik, kudamban polhe toivotuz sanui. Angelad toiba käskišton kesknikale, a hän andoi sen rahvahale.20A kesknikad ei pida, konz azjad tehmas om vaiše üks' pol'. Jumal om üks'.

21Om-ik sid' käskišt Jumalan toivotust vasthapäi? Ka ei! Ku oliži anttud käskišt, kudamb voiži antta elod, ka mez' tozi-ki tegižihe tozioiktaks, ku eläiži käskišton mödhe.22No Pühäd Kirjutused sanuba, miše kaik mehed oma grähkän čapiš, miše se, mi om toivotadud, oliži anttud uskondas Iisusaha Hristosaha — hänehe uskojile.

23No edel uskondan tulendad käskišt varjoiči meid luklon taga sihesai, kuni uskond avaidaižihe.24Muga käskišt om tehnus meiden kacujaks Hristosan tulendahasai, miše mö tegižimoiš tozioiktoikš necil uskondal.25A nügüd', ku om tulnu uskondan aig, mö em olgoi enamb sen kacujan valdas.

26Tö kaik olet Jumalan lapsed, ku uskot Hristosaha Iisusaha.27Kaik tö, keda valatadihe Hristosan nimehe, olet sobnus Hristosaha.28I ei ole erod, oled-ik sinä evrejalaine vai grekalaine, orj vai valdakaz, mužik vai naine, sikš miše Hristosas Iisusas tö kaik olet üks' ünäine.29I ku tö olet Hristosan, ka olet Avraaman jäl'gnikad i sat toivotadud jäl'gestusen.


предыдущая глава Глава 3 следующая глава