Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJEINE RIMALAIŽILE

Глава 3

1Midä hüväd om olda evrejalaižen, da mittušt ližad tob ümbrileiktuz?2Äjan da erazvuittušt! Ezmäi kaiked sidä, miše Jumal om andnu ičeze sanan heiden holihe.3No hot' erased heišpäi ei usknugoi, znamoičeb-ik nece, miše Jumalale ei voi uskta?4Ka ei! Olgha hot' kaik mehed kelastajad, Jumal üks'kaik ei kelasta. Ved' om sanutud Pühiš Kirjutusiš:
— Sinä linned oiged kaikiš ičeiž sanoiš,
i sad vägestusen sudas.
5No ku meiden värhuz' ozutab Jumalan oiktusen, midä sid' meile sanuda? Om-ik Jumal vär — pagižen nügüd' kuti mehed — konz oigendab vihan meiden päle?6Ka ei! Kutak hän sid' voiži sudida mirud?7No ku minun kelastusen kal't Jumalan tozi näguškandeb paremba da tob hänele korktad arvod, mikš sid' mindai pidaiži sudida kut grähkhišt?8Ka jose meile pidaiži tehta pahad, miše tuliži hüvä, kut meiden päle erašti kelastadas i sanutas, miše mö muga opendam-ki? Naku hö saba-ki oiktan sudan.

Niken ei ole oiged

9I kutak sid'? Olem-ik mö, evrejalaižed, Jumalan edes parembal sijal? Ka nikut. Minä olen jo ozutanu, miše kut evrejalaižed, muga grekalaižed-ki oma grähkän valdas.10Ved' om sanutud Pühiš Kirjutusiš:
— Ei ole tozioiktad, ni üht,
11ei ole el'gendajad,
nikeda, ken ecib Jumalad.
12Kaik oma käraudanus tespäi
i tehnus kožutomikš.
Ei ole nikeda, ni üht,
ken tegeb hüväd.
13Heiden kurk om avoin kaum,
kelel hö manitaba,
heiden huliden taga om kün jad,
14heiden su om täuz' sapid i pahut.
15Hö rigehtiden rigehtiba
pästta vert,
16murenduz i gol'l'uz'
jäba heiden jäl'ghe.
17Kožmusen te heile ei ole tetab,
18heiden sil'miš ei ole Jumalan varaidust.
19Mö tedam: midä käskišt sanub, sidä se sanub nenile, ked oma käskišton valdas, miše niken ei rohtiži avaita sud i kaik mir oliži vär Jumalan edes.20Ved' ni üks' mez' ei tehte tozioiktaks Jumalan edes eläden käskišton mödhe. Käskišton kal't mez' tedištab, miše hän om grähkhine.

Tozioiktaks mez' tegese uskondan kal't

21No nügüd käskištoho kacmata Jumal om avaidanu ten tozioiktusehe, kudamban polhe todištaba käskišt i Jumalan sanankandajad.22Nece Jumalan tozioiktuz' tuleb uskondan kal't Iisusaha Hristosaha kaikile i kaikiden täht, ked uskoba. Kaik oma ühtejiččed,23sikš ku kaik oma tehnuded grähkid i heiš ei ole Jumalan korktad arvod.24Ani muite, hänen armoiden kal't hö tegesoiš tozioiktoikš, sikš ku Hristos Iisus om pästnu heid valdale.25Jumal pani händast žertvaks grähkiš. Hänen veri pästab grähkäd nenile, ked uskoba. Jumal om ozutanu ičeze tozioiktusen muga, miše pästi männuden aigan grähkäd opendamata niiš.26Hän om tirpnu i tehnu necen, miše ozutada nügüd' ičeze tozioiktusen: hän iče om tozioiged i tegeb tozioiktoikš nenid, ked uskoba Iisusaha.

27Om-ik sid' mil ülendeldas? Ei ole. Sil ei ole pohjad. Mitte käskišt om lükäidanu sen pohjan? Ei-ik se, kudamb käskeb eläda sen mödhe? Ka ei, a se, kudamb käskeb uskta.28Mö vahvištoitam sen, miše mez' tegese tozioiktaks, ku hän uskob, a ei muga, konz hän tegeb sidä, midä tarbiž käskišton mödhe.29Jose Jumal om vaiše evrejalaižiden Jumal? Ei-ik hän ole toižiden-ki rahvahiden Jumal? Ka om toižiden-ki,30ved' Jumal om vaiše üks' i sikš hän tegeb tozioiktoikš nenid, ked uskoba — ümbrileiktud i mugažo ümbrileikmatomad.31Murendam-ik mö käskištod uskondal? Ka em, mö vastkarin vahvištoitam sidä, midä käskišt sanub.


предыдущая глава Глава 3 следующая глава