Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIDEN TEGOD

Глава 24

Pavel väritadas Feliksan edes

1Konz oli männu viž päiväd, Kesariaha tuli ülembaine pap Anania ühtes rahvahan vanhembidenke i zakonantundijan Tertulanke. Manižandan edes hö sanuiba, miše tahtoiba väritada Pavlad.2Konz Pavel todihe sinna, Tertul zavodi värituzpaginad:3«Sinun aigan, korgedarvokaz Feliks, meiden ma om hätken elänu tünäs, i sinun melel i holil rahvahan elo om lujas parembzunu. Mö südäimes kitäm sindai i sanum necen kaiken aigan i kaiktäna.4En tahtoi mokita sindai pit'käl paginal, pakičen vaiše, ole hüvä i kundle vähäižen meid.5Mö löuzim, miše nece mez' om kuti paiže, kudamb kaiktäna, kaikuččel man polel semendab ridoid evrejalaižiden keskhe. Hän om nazaretalaižiden sebran pämez'6i tahtoi eskai paganzoitta pühäkodid, no mö tabazim händast i tahtoim sudida meiden käskišton mödhe.7No kogortan pämez' Lisi tuli tänna i anasti väges händast meil i oigenzi sinunnoks,8i meile, hänen väritajile, käski mända sinunnoks. Konz küzeleškanded händast, void iče tedištada kaiken, miš mö händast väritam.»9Evrejalaižed-ki ühtniba neche väritushe i sanuiba, miše kaik oli ani muga.

Pavlan pagin Feliksan edes

10Manižand andoi znaman Pavlale, i hän zavodi pagišta:

«Tedan, miše sinä jo äi vozid oled oikti sudinu necidä rahvast, i olen ihastusiš, miše voin sanuda sinun edes puhtastandsanad ičein polhe.11Siš aigaspäi, konz tulin Jerusalimha loičmaha, ei ole männu enambad kahttoštkümned päiväd — necen void iče tedištada.12Nene mehed ei nähnugoi mindai ridelmas kenenke-ni vai ül'dütamas rahvast pühäkodiš, suimpertiš vai lidnas.13Hö ei voigoi vahvištoitta sidä, miš hö nügüd' väritaba mindai.14No minä sanun sen sinei, miše elädes opendusen mödhe, kudamban hö lugeba väraks, minä služin tatoiden Jumalale i uskon kaikehe sihe, midä käskištos i Jumalan sanankandajiden kirjoiš om sanutud.15I minä nadeimoi Jumalaha, miše kollijad eläbzuba, kut tozioiktad, muga jumalatomad-ki. Sidä nene mehed iče-ki varastaba.16Sikš tegen kaiken, miše minai oliži puhtaz südäin Jumalan i rahvahan edes.

17Nügüd', jäl'ges äjid vozid, minä pördimoi Jerusalimha, miše toda minun rahvahale denglahjoid i panda Jumalale lahjoid altarile.18Minä tegin-ki nenid azjoid pühäkodiš, konz erased Aziaspäi tulnuded evrejalaižed vastsiba mindai. Olin puhtastanus, i sigä ei olend rahvast, ei kidad-ki.19Nenile Aziaspäi tulnuzile mehile pidaiži olda täs sinun edes i väritada mindai, ku heil om midä-ni mindai vasthapäi.20Vai sanugaha täs nene, miččen väran tegon hö homaičiba minus, konz minä seižuin Nevondkundan edes.21Vai lugeba-k hö minun väraks tegoks vaiše nene sanad, kudambad kirgouzin seištes heiden edes: ‘Kollijoiden eläbzumižen täht mindai suditas tämbei teiden edes’?»

22Konz Feliks kulišti necen, hän sirdi heiden azjan kacundan möhembaks aigaks i sanui: «Konz tuleb kogortan pämez' Lisi, minä pätan teiden azjan i tarkas tedištan, mitte nece openduz om.»23Hän käski sadanpämehele pidäda Pavlad türmas, no antta hänele enamban valdad i laskta hänen sebranikoile holduda hänes i tulda hänennoks.

Pavel türmas

24Mäni äjak-se aigad, i Feliks tuli sinna ičeze akanke Druzillanke, kudamb oli evrejalaine. Hän kucui Pavlan i kundli, midä hän pagiži uskondan polhe Hristosaha Iisusaha.25No konz Pavel pagižeškanzi tozioiktan elon polhe i sen polhe, kut tarbiž pidäda ičtaze käziš, i tulijan sudan polhe, Feliks pöl'gästui i sanui: «Nügüd' mäne. Kucun sindai toižen kerdan, ku löudan aigad.»26Feliks völ nadeihe: Pavel andab hänele dengoid, miše hän pästaiži Pavlad valdale. Sen täht Feliks paksus kucui händast i pagiži hänenke.

27Mäni kaks' vot, i Feliksan sijale tuli Porci Fest, no ku Feliks tahtoi olda evrejalaižile hüvän, hän jäti Pavlan türmha.


предыдущая глава Глава 24 следующая глава