Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIDEN TEGOD

Глава 23

1Pavel kacouzi Nevondkundaha i sanui: «Velled! Kaiken elon neche päivhäsai minä olen elänu Jumalan edes puhthal südäimel.»2Siloi ülembaine pap Anania käski Pavlanke seižujile, miše hö iškižiba Pavlad hulidme.3Pavel sanui vastha: «Jumal iškeškandeb sindai, sinä, vaugištoittud sein! Sinä ištud tägä, miše sudida mindai käskišton mödhe, a iče käsköid vasthapäi käsked löda mindai.»4Rindal seižujad mehed sanuiba: «Jumalan ülembašt papid-ik sinä hondostad?»5Pavel sanui: «En tedand, velled, miše hän om ülembaine pap. Ved' Pühiš Kirjutusiš om sanutud: ‘Ala pagiže pahad sinun rahvahan pämehen polhe.’»

6Poled Nevondkundaspäi oliba saddukejad, poled farisejad, i tetes necen Pavel kirgouzi: «Velled! Minä olen farisei i farisejan poig. I mindai nügüd' suditas tägä, sikš miše minä nadeimoi: kollijad eläbzuba.»7Konz hän vaiše oli sanunu necen, saddukejiden i farisejiden keskes tegihe sur' rid, i kaik sigä olijad jagoihe poleti.8Saddukejad sanuba, miše ei ole eläbzumišt, ei angeloid, ei hengid, a farisejad sanuba, miše kaik om.9Libui sur' kida, i käskištonopendajad farisejiden polespäi seižutihe i zavodiba ridelta: «Mö em voigoi löuta neciš mehes nimidä pahad. A ku hänele om pagižnu angel vai heng, ka algam libugoi toraha Jumalad vasthapäi!»10Ku kida kaiken sureni, kogortan pämez' varaidaškanzi, miše Pavel rebitadas paloikš. Hän käski saldatoile mända i tembaita Pavlad Nevondkundan käzišpäi i veda händast kazarmaha.

11Toižel öl Pavlanno seižutihe Ižand i sanui: «Ole rohked, Pavel! Kut sinä oled todištanu minun polhe tägä Jerusalimas, mugažo sinei pidab todištada Rimas-ki.»

Erased evrejalaižed ladiba rikta Pavlad

12Homendesel erased evrejalaižed peitoiči kerazihe i andoiba toine toižele vahvan sanan Jumalan kal't, miše ei söškakoi i ei joškakoi, kuni ei rikkoi Pavlad.13Sid' oli enamban nellädkümned mest, ked andoiba necen sanan.14Hö mäniba ülembaižiden papidennoks i vanhembidennoks i sanuiba: «Mö vahvištoitim meiden sanan Jumalan kal't, miše em pangoi suhu nimidä, kuni em rikkoi Pavlad.15Oigekat nügüd' tö ühtes Nevondkundanke vestin kogortan pämehele, miše hän homen toiži Pavlad teidennoks. Sanugat, miše tahtoit paremba tedištada hänen azjan. Mö jo edel sidä linnem vaumhed rikmaha händast, ku hän päzub teidennoks.»

16Pavlan sizarenpoig tedišti necen. Hän mäni kazarmaha, tuli Pavlannoks i sanui hänele kaiken.17Pavel kucui ühten sadanpämehišpäi ičezennoks i sanui: «Ve nece prihaine kogortan pämehennoks. Prihaižel om vest' hänele.»18Sadanpämez' oti prihaižen i vei händast kogortan pämehennoks i sanui: «Türmas olii Pavel kucui mindai i pakiči, miše minä sataižin necen prihaižen sinunnoks. Hän om tulnu azjad sinunnoks.»

19Kogortan pämez' oti prihaižen kädes, vei händast čurha i küzui: «Mittušt azjad sinä oled tulnu minunnoks?»20Hän sanui: «Evrejalaižed oma pagižnuded, miše pakita sindai toda homen Pavlad Nevondkundan edehe. Nece tehtas kuti sen täht, miše heile paremba kacta hänen azjad.21No ala usko heile. Enamba nellädkümned mest varastaba händast peitsijas. Hö oma andnuded vahvan sanan Jumalan kal't, miše ei söškakoi i ei joškakoi, kuni ei rikkoi Pavlad. Nügüd' hö oma jo vaumhed i vaiše varastaba sinun sanad.»22Kogortan pämez' sanui prihaižele: «Ala sanu nikenele, miše oled starinoičenu necen minei», i pästi prihaižen.

Pavel vedas Kesariaha

23Kogortan pämez' kucui sid' kaks' sadanpämest i sanui: «Ehtan koumandel časul pidägat vaumhin kaks'sadad saldatad mända Kesariaha i völ seičemekümne raccastajad i kaks'sadad saldatad keihidenke.24Otkat oslid-ki da ištutagat Pavel raccile, miše veda koskmatoman händast manižandan Feliksan edehe.»

25Sid' kogortan pämez' kirjuti manižandale mugoižen kirjeižen:26«Minä, Klavdi Lisi, oigendan tervhensanoid korgedarvokahale manižandale Feliksale.

27Evrejalaižed tabaziba necen mehen i tahtoiba jo rikta händast. No minä tedištin, miše hän om Riman valdkundan rahvahanik, mänin saldatoidenke i päzutin händast evrejalaižiden käzišpäi.28Miše tedištada, miš hö händast väritaba, minä toin händast heiden Nevondkundan edehe.29Sigä tedištin, miše händast väritadihe heiden käskišton ridküzundoiden tagut, a ei miš-se toižes, miš voiži oigeta surmale vai türmha.30A ku tedištin, miše evrejalaižed ladiba peitoiči rikta händast, ka oigendan nügüd' händast sinunnoks. Väritajile-ki minä käskin sanuda ičeze väritused sinun edes. Ole terveh.»

31Saldatad tegiba muga, kut heile oli käsktud: otiba Pavlan i veiba händast öl Antipatridaha.32Toižel päiväl hö oigenziba händast edemba raccastajidenke, i iče pördihe kazarmaha.33Konz raccastajad tuliba Pavlanke Kesariaha, hö andoiba kirjeižen manižandale i toiba Pavlan-ki hänen edehe.34Manižand lugi kirjeižen i küzui, miččes tahospäi Pavel om. Kulištades, miše Pavel om Kilikiaspäi,35hän sanui: «Minä kundlen sindai, konz tänna tuleba sinun väritajad.» Hän käski varjoita Pavlad Irodan horomoiš.


предыдущая глава Глава 23 следующая глава