Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIDEN TEGOD

Глава 10

Petr i Kornili

1Kesarias eli mez', kudamb kuctihe Korniliaks. Hän oli sadanpämehen Italialaižes kogortas.2Hän oli oiged mez', varaiži Jumalad, kut kaik hänen kanz-ki. Hän äjan abuti rahvahale, kaiken loiči Jumalale.3Kerdan päivän ühesandel časul Kornili nägišti ani sel'ktas nägudeses Jumalan angelan, kudamb tuli hänennoks i sanui: «Kornili!»4Kornili pöl'gästusiš kacuhti hänehe i sanui: «Midä tahtoid, Ižand?» Angel sanui: «Sinun loičend i sinun abu gollile tuliba Jumalan edehe, i hän johtuti sindai.5Oigenda nügüd' mehid Joppiaha tomha tänna Simonan, kudamb kuctas völ Petraks.6Hän eläb Simon-nahknikanno, kudamban pert' om meren randal. Hän saneleškandeb sinei sanad, kudambiden kal't sinä i sinun kanznikad päzut grähkišpäi.»7Konz angel, kudamb pagiži Kornilianke, läksi sigäpäi, Kornili kucui kaks' ičeze käskabunikad i oigedmeližen saldatan, ühten hänen lähembaižiš mehišpäi.8Hän starinoiči heile kaiken i oigenzi heid Joppiaha.

9Toižel päiväl, konz oigetud mehed oliba matkas jo läheli lidnad, Petr libui päivän kudendel časul pertin katusele loičmaha.10Hänele tegihe näl'g, i hän tahtoi söda, no sil aigal kuni söm' vaumištadihe, hän unohtihe.11Hän nägišti taivhan, kudamb oli avoin, i taivhaspäi laskihe alahaks hänennoks astijan vuitte ani ku sur' kangaztera, kudamb kuti sidotud nelläs čogas pästtihe maha.12Siš oliba erazvuiččed man živatad, nel'l'jaugaižed i ujelijad i taivhan lindud.13Sen aigan hän kulišti änen: «Libu, Petr! Riko i sö!»14No hän sanui: «Ei, ei, Ižand! Nikonz en sönd nimidä paganad i redukast.»15Siloi än' sanui udes: «Min Jumal om puhtastanu, ala sinä sanu sidä paganaks.»16Nece oli koume kerdad. Sen jäl'ghe kangaz möst libutadihe taivhaze.

17Konz Petr völ meleti, midä hänen nägudez voiži znamoita, Kornilial oigetud mehed küzeliba i löuziba Simonan pertin. Nügüd' hö seižuiba jo verajanno.18Hö heikahtiba küzuden, neciš-ik pertiš eläb Simon, kudamb völ kuctas Petraks.19A Petr kaiken-se meleti necen nägudesen polhe, i Heng sanui hänele: «Koume mest eciba sindai.20Päzu alahaks i mäne heidenke meletamata. Minä olen heid oigendanu.»21Petr laskihe alahaks mehidennoks, kudambid Kornili oli oigendanu hänennoks, i sanui: «Minä olen se, keda tö ecit. Mittušt azjad tö tulit?»22Mehed sanuiba: «Sadanpämez' Kornili oigenzi meid. Hän om oiged i Jumalad varaidai mez', kudambas kaik evrejalaižed pagižeba vaiše hüväd. Hän sai pühäs angelaspäi käskön kucta sindai kodihe i kulda, midä sinä sanud hänele.»23Sid' Petr kucui mehid ičezennoks adivoihe.

Toižel päiväl Petr läksi matkha mehidenke, i erased velled Joppiaspäi läksiba hänenke.24Päiväs päliči hö tuliba Kesariaha. Kornili oli kucnu kodihe ičhižid i lähembaižid sebranikoid i varasti tulijoid.25Konz Petr oli uksiš, Kornili vastsi händast i kumarzihe hänen jaugoihe.26No Petr libuti händast i sanui: «Libu, minä-ki olen vaiše mez'!»27Sid' hän pagištes Kornilianke tuli pert'he i nägišti sigä äi rahvast.28Hän sanui heile: «Tö hüvin tedat: evrejalaižile ei voi pagišta ei-evrejalaižidenke vai mända heiden pert'he. No Jumal om ozutanu minei, miše ei voi lugeda nikeda paganaks vai redukahaks.29Sikš läksin-ki vastustamata, konz tuldihe mindai kucmaha. Nügüd' tahtoižin tedištada: mittušt azjad tö kucuit mindai?»

30Kornili sanui: «Koume päiväd tagaz necen aigan minä olin pühütamas i ühesandel časul loičin ičein kodiš. Sid' ühtnägoi minun edehe seižutihe mez' hoštabad sädod päl31i sanui: ‘Kornili, Jumal om kulištanu sinun loičendan i johtuti, kut sinä oled abutanu gollile.32Oigenda vest' Joppiaha i kucu tänna Simon, kudamb kuctas mugažo Petraks. Hän eläb Simon-nahknikanno meren randal. Hän tuleb i sanub sinei.’33Sikš minä sid'-žo oigenzin heid tomha sindai, i sinä tegid hüvin, ku tulid. Nügüd' mö kaik kerazimoiš tänna Jumalan edehe, miše kulištada kaiken, midä Jumal om käsknu sinei sanuda meile.»

Petran pagin Kornilian pertiš

34Petr zavodi pagišta. Hän sanui: «Nügüd' minä tozi-ki el'gendan, miše Jumal ei valiče mehid.35Hänele om mel'he kaikutte, ken varaidab händast i eläb oikti, hot' miččes rahvahaspäi hän om.36Hän oigenzi Izrail'an rahvahale ičeze sanan, hüvän vestin mirun polhe, kudamban om tonu Iisus Hristos — hän, ken om kaikiden Ižand.

37Tö tedat, midä om tehnus ezmäi Galilejas i sid' kaikjal Judejas sen valatusen jäl'ghe, kudamban polhe Joan saneli.38Tö tedat, kut Jumal Pühäl Hengel i vägel voidi Iisusan Nazaretalaižen, i kut Iisus käveli i tehli hüväd i tehli tervhikš kaikid, ked oliba lemboin valdas. Ved' Jumal oli hänenke.39Mö olem kaiken sen todištajad, min hän tegi Judejan mas i Jerusalimas. Händast hö rikoiba riputaden puhu,40no Jumal eläbzoiti händast koumandel päiväl i andoi hänele ozutadas —41ei kaikele rahvahale, a vaiše todištajile, kudambid Jumal valiči jo edelpäi, meile, ked söim i joim hänenke sen jäl'ghe, konz hän oli eläbzunu kollijoišpäi.42Hän käski meile sanelda rahvahale i todištada, miše hän om se, keda Jumal om pannu eläbiden i kollijoiden sudjaks.43Hänes todištaba kaik sanankandajad, miše kaikuččele, ken uskob hänehe, hänen nimes pästtas grähkäd.»

44Konz Petr völ pagiži, Pühä Heng laskihe kaikiden päle, ked kuliba hänen sanad.45Kaik uskojad evrejalaižed, ked oliba tulnuded Petranke, čududelihe sihe, miše Pühän Hengen lahj valetihe mugažo Jumalad tundmatomiden rahvahiden päle.46Hö kuliba, kut ned pagižiba tundmatomil kelil ülenzoitten Jumalad. Siloi Petr sanui:47«Jose ken-ni voib kel'ta nenid mehid valatamhas vedel? Ved' hö saiba Pühän Hengen kut mö-ki.»48Hän käski valatada heid Iisusan Hristosan nimehe. Sid' hö pakičiba Petrad olda heidenno völ-ki äjak-se päiväd.


предыдущая глава Глава 10 следующая глава