Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIDEN TEGOD

Глава 9

Saul käraudase Ižandaha Iisusaha

1Saul kaiken-se kehui vihaspäi i grazi rikondal Ižandan openikoile. Hän mäni ülembaižen papinnoks2i pakiči hänel Damaskan suimpertiden täht kirjeižid, kudambad andaižiba hänele valdan tabata necen opendusen mödhe eläjid, hot' keda: hot' mužikoid, hot' akoid, sidoda i toda Jerusalimha.3Matkas, konz hän oli jo läz Damaskad, taivhaspäi ühtnägoi loštahti lämoi hänes ümbri.4Hän lanksi maha i kulišti änen: «Saul, Saul, mikš sinä küksed mindai?»5Hän küzui: «Ižand, ken sinä oled?» Ižand sanui: «Minä olen Iisus, se, keda sinä küksed. Sinei om jüged astta, ku sinä vastustad minun ohjandad.’6Saul säreganzi pöl'gästusiš i sanui: «Ižand! Midä sinä tahtoid, miše tegižin?» Ižand sanui hänele: «Libu i mäne lidnaha. Sigä sinei sanutas, midä pidab tehta.»

7Mehed, kudambad astuiba ühtes Saulanke, seižuiba vaikti. Hö kuliba änen, no ei nähnugoi nikeda.8Saul libui maspäi, no konz hän avaiži sil'mäd, ka ei nägend nikeda. Toižed otiba händast kädes i veiba Damaskaha.9Koume päiväd hän ei nägend nimidä, ei sönd i ei jond.

10Damaskas oli openik, kudamb kuctihe Ananiaks. Ižand ozutihe hänele nägudeses i sanui: «Anania!» Anania sanui: «Nece olen minä, Ižand.»11Ižand sanui: «Mäne irdale, sen nimi om Oiged, i küzu Judan pertiš Saulad Tarsalašt. Hän nügüd' loičeb.12Hän om nähnu nägudeses, miše tänna tuleb mez', kudamb kuctas Ananiaks. Anania paneb käden hänen päle, miše hän saiži nägun tagaze.»13Anania sanui vastha: «Ižand, minä olen äjišpäi kulnu, kut äjan pahad nece mez' om Jerusalimas tehnu sinun uskojile.14Tägä-ki hänel om ülembaižil papil anttud vald taboitelda kaikid, ked kucuba sinun nimed abuhu.»15No Ižand sanui hänele: «Mäne, minä olen valičenu händast tehmaha tetabaks minun nimed mirun rahvahiden, kunigahiden i Izrail'an rahvahan keskes.16Minä ozutaškanden hänele, kut äjan hänele tarbiž mokitas minun nimen tagut.»

17Anania läksi. Hän mäni neche pert'he, pani käded Saulan päle i sanui: «Saul, vellüdem! Mindai om oigendanu Ižand — Iisus, kudamb ozutihe sinei, konz sinä astuid tänna. Hän oigenzi mindai, miše sinä saižid nägun tagaze i miše täutaižitoi Pühäl Hengel.»18I sid'-žo Saulan sil'mišpäi kuti somused lanksiba, i hän ühtnägoi udes nägeškanzi. Hän libui jaugoile, i händast valatadihe.19Sid' hän söi i vahvdui.

Saul saneleb Damaskas

Saul äjak-se päiväd oli Damaskas openikoidenno.20Hän sid'-žo zavodi sanelda suimpertiš, miše Iisus om Jumalan Poig.21Kaik, ked kundliba händast, čududelihe. Hö saneliba: «Ei-ik nece ole se mez', kudamb Jerusalimas küksli nenid, ked kucuba abuhu Iisusan nimed? Ei-ik tänna-ki hän ole tulnu sen täht, miše tabata heid i veda ülembaižiden papidennoks?»22No Saul sai kaik enamban väged. Hän segoiti Damaskan evrejalaižiden mel't sil, ku ozuti: Iisus om Messia.

23Päliči kuverdas-se päiväs evrejalaižed ladihe rikta Saulan.24No Saul tedišti heiden peitkožmusen. Hö varjoičiba lidnan verajad öd i päiväd, miše rikta händast.25No öl openikad otiba händast i lasketiba puzus lidnanseinän toižele polele.

Saul Jerusalimas

26Saul tuli Jerusalimha i tahtoi putta openikoiden sebrha. No hö kaik varaižiba händast i ei usknugoi, miše hän om openik.27Siloi Varnava oti händast i vei apostoloidennoks. Hän starinoiči heile, kut Saul oli nähnu tel Ižandan, kut Ižand oli pagižnu hänenke i kut hän Damaskas oli rohktas sanelnu Iisusan nimes.28Sen jäl'ghe Saul eli i radoi ühtes heidenke Jerusalimas i rohktas saneli Ižandan Iisusan nimes.29Hän pagiži grekankeližile evrejalaižile i ridli heidenke, a hö napriba rikta händast.30Konz uskondvelled tedištiba necen polhe, hö veiba Saulan Kesariaha i sigäpäi oigenziba Tarsaha.31Kaikjal Judejas, Galilejas i Samarias uskondkundil oli nügüd' tün' aig. Ned vahvištuiba i eliba Ižandad varaiten. I ku Pühä Heng tugezi niid, ka ned kazvoiba lugul.

JUMALAN SANAN VEMINE ZAVODIŠE. ANTIOHIAN USKONDKUND 9:32—15:35

Petr Liddas i Joppias

32Petr käveli kaiktäna i tuli mugažo Liddas eläjiden jumalanuskojidennoks.33Sigä hän nägišti mehen, kudamban nimi oli Enei. Enei oli venunu sijal jo kahesa vot i läžui ičeze kibul.34Petr sanui hänele: «Enei! Iisus Hristos tegeb sindai tervheks. Libu i ladi ičeiž sija.» Mez' sid'-žo libui.35Kaik, ked eliba Liddas i Saronan alangos, nägištiba händast i kärauzihe Ižandaha.

36Joppias openikoiden sebras oli naine, kudamban nimi oli Tavifa: se znamoičeb Serna. Hän tegi äi hüväd i abuti gollile.37No necen aigan hän läžuškanzi i koli, händast pestihe i pandihe üläžirun honusehe.38Lidda om läz Joppiad, i konz openikad kulištiba, miše Petr om sigä, hö oigenziba kaht mest vemha hänele vestin, miše hän tuliži teramba heidennoks.

39Petr läksi neniden mehidenke. Konz hän tuli sinna, händast vedihe ülembaižehe honusehe. Kaik leskiakad kerazihe ümbri hänes i voikunke ozuteliba hänele paidad i toižed sobad, kudambid Serna oli tehnu, konz völ eli heidenke.40Petr käski kaikid lähtta sigäpäi. Hän kombištui i loiči. Sid' hän kärauzihe kollijan polhe i sanui: «Tavifa, libu!» Naine avaiži sil'mäd, nägišti Petran i ištuihe.41Petr oigenzi käden i abuti hänele seižutadas jaugoile. Sid' Petr kucui sinna kaikid jumalanuskojid i leskiakoid, i hö nägištiba, miše Tavifa om eläb.

42Neciš tedištadihe kaikjal Joppias, i äjad uskoškanziba Ižandaha.43Petr jäi völ miččeks-se aigaks Joppiaha i eli erasen nahknikanno, kudamb kuctihe Simonaks.


предыдущая глава Глава 9 следующая глава