Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII LUKAN MÖDHE

Глава 2

Iisusan sündund

1Sil aigal andoi Avgust-kesar' käskön, miše kaikes valdkundas pidab tehta rahvahan kirjutamine.2Nece kirjutamine oli ezmäine. Se oli tehtud, konz Sirias manižandan oli Kvirini.3Kaikuččele pidi mända kirjutamhas ičeze rodun lidnaha.

4Josif mugažo läksi Galilejaspäi, Nazaretan lidnaspäi i mäni kirjutamhas Judejaha, Davidan lidnaha Viflejemaha, sikš ku hän oli Davidan roduspäi.5Hän läksi sinna ühtes Marianke, kudamb oli toivotadud hänele akaks. Maria oli kohtukaz.6Konz hö oliba sigä, Mariale tuli aig sündutada,7i hän sünduti poigan, ičeze ezmäižen. Hän kabaloiči lapsen i pani heinpurnhu, sikš miše heile ei olend sijad adivpertiš.

8Sil tahol ön aigan pöudol oli paimnid varjoičemas lambhid.9Ühtnägoi heiden edehe seižutihe Ižandan angel, i Ižandan hoštotez sebazi heid. Paimned pöl'gästuiba lujas,10no angel sanui heile: «Algat varaikoi! Minä sanun teile hüvän vestin: sur' ihastuz linneb kaikele rahvahale.11Tämbei Davidan lidnas om sündnu teile Päzutai. Hän om Messia, Ižand.12Nece om znam teile: tö löudat lapsen, kudamb venub kabaloitud heinpurnus.»13Ühtnägoi angelas ümbri ozutihe sur' kogo taivhaližid saldatoid, kudambad ülenzoitiba Jumalad sanoil:14
— Ülenzoitust Jumalale korktoiš taivhiš,
mirud male i
hüväd tahtod mehile!

15Konz angelad pördihe taivhaze, paimned sanuiba toine toižele: «Lähtkam Viflejemaha! Sigä mö nägištam sen, mi om tehnus, min meile avaiži Ižand.»16Hö läksiba rigol i löuziba Marian i Josifan i lapsen, kudamb venui heinpurnus.17Necen nägištades hö sanuiba, midä heile oli starinoitud lapsen polhe.18Kaik, ked kuliba paimniden sanad, čududelihe.19No Maria pani südäimehe kaiken, mi oli tehnus, i paksus meleti necen polhe.

20Paimned pördihe tagaze ülenzoitten i kitten Jumalad kaikes siš, midä oliba kulnuded i nähnuded. Kaik oli ani muga, kut heile oli sanutud.

Iisus todas pühäkodihe

21Konz tuli kahesanz' päiv, lapsele pidi tehta ümbrileiktuz. Hänele anttihe nimi Iisus, kut oli-ki sanunu angel edel Marian kohtištundad.22I konz tuli päiv, kudamban heile Moisejan käskišton mödhe pidi puhtastadas, hö läksiba Jerusalimha vemha last Ižandan edehe,23sikš ku Ižandan käskištos om kirjutadud muga: «Kaikutte poiglaps', kudamb ezmäižen tuleb maman kohtuspäi, tarbiž lugeda Ižandan poigaks.»24Heile pidi mugažo veda Jumalale lahj, kudamb om märitud Ižandan käskištos: «kaks' meckühkjašt ili kaks' kühkjaiženpoigašt».

Simeon i Anna nägištiba Iisusan

25Jerusalimas oli mez', kudamban nimi oli Simeon. Hän oli oiged i Jumalad varaidai mez', kudamb varasti, miše Jumal päzutab Izrail'an ahtištusespäi, i Pühä Heng oli hänen päl.26Pühä Heng oli sanunu hänele, miše hän ei kole sihesai, kuni ei nägišta Ižandal oigetud Messiad.27Hengen vedäden hän tuli pühäkodihe. Ani siloi Iisusan kazvatajad toiba lapsen sinna, miše tehta hänele kaiken käskišton mödhe.28Simeon oti lapsen käzivardele, kiti Jumalad i sanui:29
— Kaikenmahtai Jumal, nügüd' sinä andad ičeiž käskabunikale
lähtta tünäs toižhe mirhu,
muga kut oled toivotanu:
30Minun sil'mäd oma nähnuded Päzutajan,
31kudamban oled vaumištanu kaikiden rahvahiden edes:
32lämoin, kudamb palab verhile rahvahile,
i ozutab Izrail'an, sinun rahvahan, korktan arvon.

33A Josif da Iisusan mam čududelihe, midä lapsen polhe sanutihe.34Simeon blahoslovi heid i sanui Mariale, lapsen mamale: «Sid' om hän, kudamban tagut Izrail'as äjad lankteba i äjad libuba. Hän om znam, kudambad vastustadas.35Dai sinun ičeiž-ki südäimes läbi mäneb sur' veič, muga äjiden meletused avaidasoiš.»

36Sigä oli mugažo Jumalan sanankandai-naine Anna, Fanuilan tütär, kudamb oli Asiran heimokundaspäi. Hän oli jo lujas vanh. Hän oli männu noren neiččen mehele i oli elänu ičeze mužikanke seičeme vot,37no nügüd' hän oli lesken i hänele oli kahesakümne nel'l' vot. Hän ei lähtend pühäkodišpäi nikuna, vaiše služi Jumalale, öd i päiväd pühüti i loiči.38Ani sil aigal hän tuli sinna, ülenzoiti Ižandad i pagiži lapsen polhe kaikile, kudambad varastiba sidä aigad, konz Jumal pästaiži Jerusaliman valdale.

39Konz Josif i Maria oliba tehnuded kaiken, midä tarbiž tehta Ižandan käskišton mödhe, hö pördihe Galilejaha, ičeze kodilidnaha Nazaretha.40Laps' kazvoi, vahvištui hengel i tegihe lujas melekahaks, i Jumalan armod oliba kaiken hänenke.

Kaks'toštkümnevozne Iisus pühäkodiš

41Iisusan kazvatajad käveliba kaikuččen voden Jerusalimha Äipäivän praznikale.42Konz Iisusale oli kaks'toštkümne vot, hö mugažo läksiba Jerusalimha praznikale, kut kaiken-ki.43Praznikan päividen lopus hö läksiba matkha tagaze, a Iisus-prihaine jäi Jerusalimha, i Josif i Iisusan mam ei homaičenugoi sidä.44Hö lugiba, miše hän om toižiden matknikoiden keskes, i vaiše päivänmatkan lopus zavodiba ecta händast ičhižiden i tutabiden keskes.45Konz ei löudnugoi, ka pördihe Jerusalimha ecmaha händast.

46Päliči koumes päiväs hö löuziba Iisusan pühäkodiš. Hän ištui opendajiden keskes, kundli heid i küzeli.47Kaik, ked kuliba, midä hän pagiži, čududelihe hänen el'gendushe i vastusihe.48Nägištades händast kazvatajad lujas čududelihe, i hänen mamaze sanui: «Poigaižem, mikš sinä muga tegid meile? Sinun tataiž i minä pahoiš meliš olem ecnuded sindai.»49Iisus sanui heile: «Midä tö mindai ecit? Et-ik tednugoi, miše minei tarbiž olda minun Tatain pertiš?»50No hö ei el'gendanugoi, midä hän tahtoi sanuda nenil sanoil.

51Iisus läksi kodihe heidenke, tuli Nazaretha i kundli heid kaikiš azjoiš. Hänen mamaze kaiči kaik nene sanad ičeze südäimes.52Iisus kazvoi i sai mel't, Jumalan armod oliba hänenke, i mehed navediba händast.


предыдущая глава Глава 2 следующая глава