Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JIÄVINDÜ IIVANALE

Глава 18

Vavilonan häviendü

1Jälles tädä minä näin: vie üksi anheli heitüi taivahaspäi. Hänel oli suuri valdu, i hänen taivahalline valgei valgai muan.2Häi kirgai kovah:
- Kuadui, kuadui suuri Vavilon!
Se rodih kaikkien karuloin eländüsijakse,
kaikkien paganhengien olendusijakse,
kaikkien paganlinduloin pezäkse,
kaikkien paganoin da tülgielöin zvierilöin olendusijakse,
3sikse gu kai rahvahat juodih
hänen karguandan uravuttajua viinua,
muan suarit karrattih hänenke,
muan kauppumiehet bohatuttih hänen bohattuos,
hänen piäličimiäräzes elaijas.

4Minä kuulin taivahaspäi toizen iänen, kudai sanoi:
- Tüö, minun rahvas,
lähtekkiä iäre hänespäi,
gu etto ühtüs hänen riähkih
da gu teile ei tulis hänen moizii pahuzii.
5Hänen riähkät nostih jo taivahah suate,
i Jumal mustau hänen viärüön.
6Luajikkua hänele muga, kui häi luadii muile,
maksakkua hänele kahtu verdua enämbi hänen ruadolois.
Sih mal'l'ah, kudamah häi muile juodavua luadii,
luajikkua tüö hänele kahtu kerdua kargiembi juomine.
7Min häi otti ičele kunnivuo da eluo,
sen verdu annakkua hänele tuskua da pahua mieldü.
Häi sanou omas südämes:
'Minä istun tsaritsannu.
En ole leski, engo nikonzu tiijusta gor'ua!'
8Sendäh kerras ühtennü päivännü
tullah hänele piäle nämä pahuot: surmu, itku da n'älgü,
i händü poltetah tuhkakse.
Vägevü on Ižändü Jumal,
kudai händü suudiu!

9Muailman suarit, kudamat karrattih da elettih bohattuos hänenke, ruvetah itkemäh händü da tuskiččemahes, konzu nähtäh hänen tulirobl'on savvu.10Hüö loitton seizotah varavon vallas hänen muokkien täh da sanotah:
- A-voi-voi sinuu, suuri linnu,
Vavilon, vägevü linnu –
kui terväh tuli sinun piäle suudo!

11Muailman kauppumiehet itkietäh da pačketah hänen täh, gu niken enämbi ei osta heijän tavaroi:12ni kuldua, ni hobjua, ni kallehii kivii, ni žemčugoi, ni hoikkua paltinua, ni purpurua, ni šulkuu, ni kumakkua, nimittumua hüväle tulijua puudu, ni slonan luus da kallehes puus luajittuloi veššilöi, ni bronzua, ni raudua, ni mruamorua,13ni koritsua, ni muudu mageitustu, ni hüväle tulijua pihkua, ni mirrua, ni luadanua; eigo viinua, eigo voipuuvoidu, eigo hienuo jauhuo, eigo vil'l'ua, eigo sarvikarjua, eigo lambahii, eigo hebuo, eigo korjua, eigo orjua, eigo ristikanzan rungii eigo hengii.14
- Sualehet, kudamii tahtoi sinun vačču,
lähtiettih sinun käzis,
hävii kai sinun küllüs da läpetüs.
Niilöi ei rodei nikonzu.

15Kauppumiehet, kudamat müvväh nämii tavaroi, net, kudamat bohatuttih hänen periä, ruvetah seizomah loitton varavon vallas hänen muokkien täh. Hüö itkietäh da pačketah:16
- A-voi-voi sinuu, suuri linnu!
Sinä šuoriit hoikkih pelvassobih,
purpurah da kumakkah,
sinä olet čomendettu
kullal, kallehil kivil da žemčugoil.
17Kui terväh hävii kai tämä bohatus!

I kai laivanpiälliköt da merel liikkujat, kai merimiehet da meren vuoh eläjät seizottih loitton,18i gu hüö nähtih, kui savvu nouzou hänen tulirobl'os, hüö kirruttih: 'Voinnusgo mih verrata tädä suurdu linnua?'19Hüö lükittih pölüü omih piälöih da kirruttih itkijen da tuskiten:
A-voi-voi suurdu linnua,
kudaman bohattuos bohatuttih kaikin,
kel on laivua merel.
Kui terväh se hävii!
20No sinä, taivas, pie hüviä mieldü!
Piekkiä iluo, kai jumalanuskojat,
apostolat da Jumalan iänenkandajat!
Jumal suudii sen linnan, kudai suudii teidü!

21Üksi ülen vägevü anheli otti kiven, kudai oli suuren melliččükiven suurus, lükkäi sen mereh da sanoi:
- Juuri nengomal väil huškatah iäre Vavilon,
se suuri linnu,
ei sidä löütä enämbiä nikonzu!
22Ei sinun pihoil kuulta enämbiä
ni arfan soittuo, ni pajuo, ni
lirutin da torven iändü.
Ei nähtä sinus enämbiä nimittuman ruavon ruadajua,
ei kuulta enämbiä sinus jauhinkiven jürinehtü.
23Ei nähtä sinus enämbiä lampan valgiedu,
ei kuulta sinus enämbiä andilahan
da sulhazen iändü.
Sinun kauppumiehet oldih muan vägevimät,
sinun tiedovoičendal muanitettih kaikkii rahvahii.
24Sinun käit ollah jumalanuskojien
da Hänen iänenkandajien veres,
muailman kaikkien tapettuloin veres.


предыдущая глава Глава 18 следующая глава