Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JIÄVINDÜ IIVANALE

Глава 13

Kaksi zvierii

1Minä näin, kui meres nouzi zvieri, kudamal oli kümmene sarvie da seiččie piädü, i joga kümmenes sarves oli koron, a piälöih oli kirjutettu kirovonimet.2Zvieri, kudaman minä näin, oli gu leopardu, no jallat sil oldih gu kondiel, a kida gu leijonan kida. Lendäimado andoi hänele oman väin, oman prestolan da suuren vallan.3Minä näin, gu üksi hänen piälöis buitegu oli suannuh kuolenduruanan, no se ruanu koheni.

Kai miero kummeksii zvierii da lähti hänele jälles,4kaikin kumardettihes lendäimavole, kudai andoi zvierile moizen vallan. Hüö kumardettihes zvierile i sanottih:
- Ken olis zvierin jüttüine,
ken vois torata händü vastah?

5Zvierile annettih suu paista suuril sanoil da nagrua Jumalua. Se valdu oli annettu hänele n'ellänkümmenen kahten kuun aijakse.6Muga häi avai keroin da rubei kiruomah Jumalua. Häi kiroi Jumalan nimie, Hänen eländüsijua da niilöi, kudamat eletäh taivahas.7Hänele on annettu vällüs torata jumalanuskojii vastah da voittua heidü, hänen valdah on annettu kai rovut, rahvahat, kielet da muat.8Kai mual eläjät kumardetahes sille, kaikin net, kenen nimet muailman luajindua müö ei ole kirjutettu iškietün Vuonan elaijankniigah.9
Kel on korvat, se kuulkah:
10- Kelle on suudittu puuttuo türmäh,
se menöü türmäh.
Kelle on suudittu kuolta miekan teräh,
se kuolou miekan teräh.
Täs pidäü jumalanuskojil tirpua da uskuo.

11Sit minä näin, kui toine zvieri nouzi muaspäi. Sil oli kaksi sarvie, kui vuonan sarvet, no se pagizi kui lendäimado.12Se ruadau enzimäzen zvierin nimes kaikel hänen vallal i panou muan dai sen eläjät kumardamahes enzimäzele zvierile, kudaman kuolenduruanu jo koheni.13Se luadiu moizii suurii tunnusmerkilöi, ga kai kuččuu tulen taivahaspäi muah rahvahan silmis.14Se muanittau muan eläjii niilöil tunnusmerkilöil, kudamii sil on valdu luadie enzimäzen zvierin nimes. Se kuhkuttau mual eläjii luadimah sen zvierin kuvan, kudamua ruanittih miekal i kudai elavui.15Sille on annettu valdu andua zvierin kuvale hengi, gu se kuva pagizis da luadis muga, gu tapettas kaikkii, kudamat ei kumardetahes zvierin kuvale.16Se vägeh panou kaikkii, pienii dai suurii, bohattoi dai köühii, vällii dai orjii ottamah oigieh kädeh libo oččah merki.17Nikel ei ole valdua ni ostua, ni müvvä nimidä, gu hänel ei olle očas sidä merkii: zvierin nimie libo sen nimen luguu.

18Täh pidäü olla mielevüttü. Se, kel on ellendüstü, anna sellittäü zvierin nimen luvun: se on ristikanzan lugu, se lugu on kuuzisadua kuuzikümmen kuuzi.


предыдущая глава Глава 13 следующая глава