Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JIÄVINDÜ IIVANALE

Глава 1

1Hristosan Iisusan jiävindü, kudaman andoi Hänele Jumal, gu ozuttua omile käsküläzile, midä pidäü terväh roijakseh. Jumal tüöndi oman anhelin da hänen kauti avai tämän kaiken omale käsküläzele Iivanale,2kudai saneli toven Jumalan sanas da sit, midä Iisus Hristos sanou tovekse - kaikes, midä nägi.

3Ozakas on se, kudai lugou nämä ennustussanat, ozakkahat ollah net, kudamat kuunnellah da otetah vardeh, midä sie on kirjutettu, sikse gu aigu on jo lähäl.

Tervehüöt

4Iivan kirjuttau seiččemele uskojien kanzukunnale, kudamat eletäh Aazies: Armuo da rauhuttu teile Hänes, kudai on, kudai oli da kudai tulou, i niilöis seiččemes henges, kudamat ollah Hänen prestolan ies,5da Iisusas Hristosas, uskottavas tovensanelijas, kudai enzimäzikse nouzi kuollielois i pidäü valdua muan suariloin piäl!

Hänele, kudai suvaiččou meidü, kudai omal verel piästi meidü meijän riähkis,6kudai luadii meis valdukunnan da luadii meidü Jumalan, Hänen Tuatan pappiloikse, Hänele kunnivo da valdu ainos dai ilmazen ijän. Amin'.7
- Kačo, Häi tulou pilvis!
Nähtäh Händü kaikkien silmät,
niilöingi, kudamat püstettih Händü.
I voiveroitetah Hänen ies kai muan rahvahat.
Nenga rodieu! Amin'.

8«Minä olen A da O*a, algu dai loppu», sanou Ižändü Jumal, Häi, kudai on, kudai oli da kudai tulou, Kaikenvaldaine.

Iivan nägöü Hristosan

9Minä, teijän velli Iivan, kudamal on ühtehizet teijänke ahtistus, valdukundu da Iisusal suadu kestävüs, puutuin Patmos-suarele, gu kuuloitin Jumalan sanua da sanoin toven Iisussah näh.10Ižändän päivännü minä olin Hengen vallas i kuulin sellän tagan rounogu torven iänen.11Iäni sanoi: «Kirjuta, midä näit, da tüönnä kirjutettu seiččemele uskojien kanzukunnale: Efessah, Smirnah, Pergamah, Tiatirah, Sardessah, Filadelfieh da Laodikieh.»

12Kiännüin gu nähtä, kenen iäni minunke pagizou, i kiändühüü näin seiččie kuldujalgastu lampua13i lampoin keskel rounogu ristikanzan. Hänel oli piäl pitkü soba, a ründähil kuldaine vüö.14Hänen piä da tukat oldih valgiet gu valgei villu, gu lumi. Hänen silmät oldih gu tulen kielet,15a jallat oldih gu tules hiilutettu läpettäi vaski, i Hänen iäni oli gu suurien vezien bauhu.16Oigies käis Hänel oli seiččie tiähtie, Hänen suuspäi tuli kaksiteräine terävü miekku, a Hänen rožat oldih gu tävvel teräl pastai päiväine.17Hänen nähtüü minä langein Hänen jalgoih gu kuolluh, no Häi pani oigien käin minun piäle da sanoi:

«Älä varua, minä olen enzimäine dai jälgimäine,18ainos elävü. Minä olin kuolluh, a nügöi minä elän, elän ainos dai ilmazen ijän. Minul ollah surman dai tuonilmazen avaimet.19Kirjuta sit, midä näit, midä on nügöi da midä pidäü roijakseh jälles tädä.20Sinä näit seiččie tiähtie minun oigies käis da seiččie kuldujalgastu lampua, niilöin peittomerkičüs on tämä: seiččie tiähtie ollah seiččemen uskojien kanzukunnan anhelit, a seiččie lampua ollah net seiččie uskojien kanzukundua.»


*a 1:8 A (al'fa) da O (omega) ollah gretsien kirjaimikon enzimäine da jälgimäine kirjain.

предыдущая глава Глава 1 следующая глава