Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

ENZIMÄINE KIRJAINE TIMOFEILE

Глава 1

Tervehüöt

1Minä Puavil, Hristosan Iisusan apostol, kirjutin tämän kirjazen. Apostolannu minä olen Jumalan, meijän Piästäjän, da Hristosan Iisusan käsküs, Hänen, kudamah nad'eičemmokseh.2Tervehüttü sinule, Timofei, minun tozi poigu uskon periä. Annakkah Tuatto Jumal da meijän Ižändü Hristos Iisus sinule kaikkie hüviä, armuo da rauhuttu.

Vardoiččei vierahii opastandoi

3Kehitän sinuu, kui kehitin Makedoniehgi lähtijes: jiä Efessah da käske sie erähile, gu hüö ei opastettas vierahii opastandoi4da ei menetettäs aigua tühjih zuakkunoih da loppemattomih rodulangoin luvettelendoih. Net tuvvah vai kiistoi, eigo vietä ielleh Jumalan mielii - sen voibi luadie vai usko.5Meijän kehitändän tarkoituksennu on nostattua suvaičustu, kudai tulou puhtahas südämes, riähkättömäs henges da toven uskos.6Erähät hairottih, kiännüttih iäre nämis opastandois da ruvettih blažimah midä puuttuu.7Hüö tahtotah olla zakonanopastajannu, hos ei ellendetä, midä iče paistah, da mih niškoi nenga lujah kiistetäh.

8Müö kaikin tiijämmö: zakon on hüvä, gu sidä pietäh zakonannu.9Eihäi zakon ole luajittu putin ristikanzoih niškoi. Zakon on luajittu moizih niškoi, kudamat eletäh, buitegu zakonoi ni olis ei, da moizih niškoi, kudamat nostah valdua vastah. Se on luajittu jumalattomih da riähkähizih niškoi da niilöih niškoi, kudamat ei kunnivoija Jumalua da kudamat luajitah paganakse se, mi on pühä. Se on luajittu oman tuatan da muaman tappajih da muijien ristikanzoin tappajih niškoi.10Se on luajittu karguajih niškoi, miehenke maguajih miehih niškoi, rahvahien varrastajih, kielastelijoih, suvvos kielahan sanan andajih niškoi i kaikkeh moizeh niškoi, mi on tervehii opastandoi vastah.11Nenga sanou jevangelii, kudai ülendäü Jumalan valgiedu. Tämä jevangelii on annettu minule levitettäväkse.

Puavil kiittäü Jumalua armolois

12Minä kiitän Hristossua Iisussua, meijän Ižändiä, kudai andoi minule vägie, gu Häi kačoi minuu suremattomakse ruadajakse da otti ruadoh,13hos enne olin kironnuh Händü, painanuh Hänen jällittelijöi da luadinuh vägivaldua heidü vastah. No Häi žiälöičči minuu sen täh, gu en ellendännüh, midä ruan, olinhäi uskomatoi.14Meijän Ižändän hüvüs minuu vaste oli agjatoi, moine oli i se usko da suvaičus, kudai tulou Hristosas Iisusaspäi.15Tämä sanondu on tozi, se kaikeči maksau ottua iččeh: Hristos Iisus tuli muailmah piästämäh riähkähizii, kudamis minä olen suurin.16No Jumal žiälöičči minuu, gu juuri minus - suurimas riähkähizes - Hristos Iisus ozuttas oman agjattoman tirpandan, nähtäväkse niilöile, kudamat ruvetah uskomah Häneh da suajah ilmanigäine elos.17Ilmanigäzele Suarile, kuolemattomale, nägümättömäle da aino Jumalale kunnivo da suuri nimi ainos dai ilmazen ijän! Amin'!

18Midä minä täs käsken, Timofei-poigu, se on niilöin Jumalaspäi tulluzien viestilöin mugah, kudamis saneltih sinuh niškoi. Niilöi sanoi mieles pidäjen, pie hüvin uskontora,19pie usko lujannu da hengi riähkis puhtahannu. Erähät nareko luajittih omua hengie vastah, i heijän uskon laivu kuadui.20Nämien joukos ollah Imenei da Aleksandru. Heidü minä annoin sattanan käzih, anna hüö opastutah olemah nagramata Jumalua.


предыдущая глава Глава 1 следующая глава