Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJAINE FILIPPALAZILE

Глава 3

Kui olla tozioigiennu Jumalan ies

1Minun vellet, vie sanon, piekkiä hüviä mieldü Ižändäs! Minä en väzü kirjuttua teile üksis samazis dielolois, a teidü se vardoiččou pahas.2Vardoikkuattokseh niilöi koirii, niilöi pahoi ruadajii, niilöi niistiekse leikattuloi.3Tozi ümbärileikatut olemmo müö, kudamat sluužimmo Jumalale Hänen Henges, löühkämmö Hristosal Iisusal, emmogo nad'eiččei omah iččeh,4hos minä voizin nad'eijakseh omah iččeh! Gu ken toine duumainnou, voibi nad'eijakseh omah iččeh, ga minä vie enämbäl:5olen kaheksandennu päivännü ümbärileikattu, roindua müö izrail'alaine, Veniaminan roduu, jevreilöis jevrei. Zakonan novvandah nähte olin farisei,6suuren rad'en'n'an Jumalah ozutin sil, gu painoin uskojien kanzukundua. Zakonan novvandah nähte olin oigei, i sendäh minuu ei ole mil soimata.7No kaikkie tädä, midä piin sualehennu, nügöi Hristosan täh pien menetüksennü.8I en vai tädä pie menetüksennü, pien menetüksennü kaikkie, sendäh gu minun Ižändän Hristosan Iisusan tundemine on minule kallehembi kaikkie muudu. Hänen täh minä menetin kai, lükkäin iäre gu topat, gu suazin omakse Hristossua,9da gu nägüs kaikile, minä olen Hänes da olen oigei, en omien ruadoloin täh, sendäh, gu novvan Zakonua, a sendäh, gu uskon Hristossah; Jumal lugou oigiekse vai sidä, ken uskou.10Minä menetin kai, gu tiijustua Hristossua, gu tiijustua Hänen kuollieloisnouzendan vägi, olla ühtes Hänenke Hänen goris da roija kuolendas Hänen moizekse,11engo minägi sit suas kuollieloisnouzendua.

Voittajan palku - taivahalline elaigu

12En sano, olen jo suannuh tämän kaiken libo piässüh agjah suate, no minä täüttü vägie menen edehpäi, gu suazin sen, mih niškoi Hristos Iisus sai minuu.13Vellet, en sano, gu olizin sen jo suannuh. Vai tämän voin sanuo: unohtan sen, mi on tagan, da otammos sih, mi on ies.14Minä juoksen agjah suate gu suaja voittajan palku – taivahalline elaigu. Sih elaigah Jumal kuččuu Hristosan Iisusan omii.15Ga sit muga pidäü duumaija jogahizel meis, ken on hengeči vadrastunnuh. A ku tüö duumainnetto erähäs kohtas toizin, Jumal avuau teile sengi kohtan.16Meil vai pidäü mennä edehpäi sit kohtas, kudamah jo piäzimmö.

17Otakkua kuavua minus, vellet, da kačokkua niilöih, kudamat eletäh sidä müö, midä nähtih meis.18Puaksuh olen sanonuh teile, dai nügöi sanon küünälienke: äijät eletäh gu Hristosan ristan vihaniekat.19Heijän agju on häviendü. Vačču on heijän jumal, hüö löühketäh omil huijustettavil ruadoloil, heijän mielet ollah muallizis dielolois.20A müö olemmo taivahan eläjät, i taivahaspäi müö vuotammo Piästäjiä - Ižändiä Iisussua Hristossua.21Häi muuttau meijän alendetut rungat oman taivahallizen rungan jüttümäkse sil väil, kudamal Häi voibi ottua vallan alle kaiken.


предыдущая глава Глава 3 следующая глава