Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

ENZIMÄINE KIRJAINE KORINFALAZILE

Глава 16

D'engankeriändü Jerusaliman ristittülöile

1A mi koskeh d'engankeriändiä

Jerusaliman jumalanuskojile, ga ruadakkua muga, kui minä n'evvoin uskojien kanzukundii Galaties:2joga n'edälin enzimäzennü päivännü anna jogahine teis panou eriže da suittau d'engua ken min voit, gu ei ruveta keriämäh d'engua vaste sit, konzu minä tulen.3Sit, gu tulen, tüönnän niilöi, kudamii tüö kačotto pädijöikse, vedämäh kirjazienke teijän lahjua Jerusalimah.4A ku pidänöü minulgi lähtie sinne, sit hüö lähtietäh minunke.

Mittumii matkoi Puavil reknailou

5Makedonies läbi matkattuu tahton tulla teijän luo. Minähäi tulen Makedonien kauti.6Voibi olla jiän teijän luo mittumakse tahto aigua, toinah kogo talvekse, gu sit tüö keriäzittö minuu matkah, kunne i lähtenen.7En tahto vai čökelläkseh nägemäh teidü, gu uskon, Makedoniespäi tulduu voin olla teijän luo hätkembäzen, gu andanou Jumal.8A tiä Efesas minä olen Sroičanpäiväh suate,9sikse gu minule avavui suuri da äijän andai ruado, da vastustajua on äijü.

10Gu tullou teijän luo Timofei, kačokkua, gu hänel ei pidäs sie nimidä varata. Häi ruadau Ižändän ruaduo, kui i minä,11sendäh anna niken ei paheksi händü. Keräkkiä händü rauhas matkah tulemah järilleh minun luo. Minä toizien vellienke vuotan händü tiä.

12A mi koskeh velli Apollonua, ga minä ülen äijäl kehitin händü lähtemäh toizien vellienke teijän luo, no häi nikui ei tahtonuh lähtie nügöi, a tulou sit, konzu aigu andau.

Jälgisanat da tervehüöt

13Olgua jallas, seizokkua lujinnu uskos, olgua rohkiet, olgua vägevät.14Kai, midä tüö luajitto, luajikkua suvaičuksenke.

15Minul olis vie pagin teile, vellet. Tüö tiijättö, Stefan da hänen pereh ollah meijän ruavon enzimäine tulos Ahaijas, i hüö annettihes jumalanuskojien avvutanduruavole.16Heitükkiä heijänmoizile i jogahizele, kudai ruadau da nägöü vaivua ühtes heijänke.17Olen hüväs mieles, gu Stefan, Fortunuattu da Ahaikku tuldih tänne, hüö ollah minule gu teijän sijas.18Hüö kohendettih minun mieldü kui teijängi. Piekkiä hinnois nengomii.

19Aazien uskojien kanzukunnat tüötäh teile tervehüttü. Akila da Priskilla da heijän kois kerävüi uskojien kanzukundu sežo tüötäh teile äijän tervehüttü Ižändän nimes.20Tervehüttü kaikis vellis. Toivotakkua tervehüttü toine toizele pühäl suunannandal.

21Minä, Puavil, omal käil kirjutan täh tervehüöt.22Ken ei suvaiče Ižändiä, se olgah anafema, kirottu. Marana fa! - Tule, meijän Ižändü!23Ižändän Iisusan hüvüs olgah teijänke.24Minun suvaičus olgah teijän kaikkienke Hristosas Iisusas!


предыдущая глава Глава 16 следующая глава