Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJAINE RIIMALAZILE

Глава 11

Jumal ei hüllännüh omua rahvastu

1Nügöi küzün: jokse Jumal hülgäi oman rahvahan? Tiettäväine, ei! Olenhäi minägi izrail'alaine, Avraaman jälgiperä, Veniaminan roduu.2Ei Jumal hüllännüh omua rahvastu, kudaman jo ielpäi valličči. Tiijättöhäi, midä Pühät Kirjutukset sanotah Il'l'ah näh. Häi viärittäü Izrail'ua Jumalan ies sanojen:3«Ižändü, hüö tapettih Sinun iänenkandajat da levitettih Sinun žertvualtarit. Jäin vai minä üksin, no hüö ečitäh minungi hengie.»4Midäbo vastai hänele Jumal? «Minä jätin ičelleni seiččietuhattu miestü, kudamat ei heitüttü polvilleh Vualu-jumalan ies.»5Muga nügözelgi aijal on jiännösjoukko, kudaman Jumal valličči omua hüvüttü müö.6No ku hüvüttü müö valličči, sit se jo ei ole ruadoloi müö - muiten hüvüs jo ei olis hüvüs.7Midäbo sit? Ei kogo Izrail'u suannuh sidä, midä ečii; vai vallitut suadih, a dostalit kovendettih omat südämet,8kui on sanottu Pühis Kirjutuksis:
- Jumal andoi heile kovennuon hengen, silmät, kudamat ei nähtä, korvat, kudamat ei kuulta.
Nenga on vie nügöigi.

9Da vie David sanou:
- Anna heijän stola roih heile rihmakse da ridakse, püvvüksekse da tazuandakse.10Anna pimetäh heijän silmät, gu hüö ei nähtäs, koukista heijän sellät ijäkse.

Kazvoitetut oksat

11Küzün sit: ei taki jevreit sendäh hairahtuttu, gu sorduo da ei nosta? Tiettäväine, ei. Heijän hairahtundu oli piäzendäkse toizile rahvahile, gu jevreit sen periä ruvettas kadehtimah heidü.12Gu jevreilöin hairahtundu rodih elokse muailmale, a heijän vajai joukko - elokse toizile rahvahile, kui äijiä enämbän eluo tuou sit heijän täüzi joukko!

13Teile, kudamat oletto kiändünüh uskoh Jumalua tundemattomis rahvahis, sanon: minä ülendän omua ruaduo teijän apostolannu,14toinah sil nostatan omis heimolazis kadehuttu teih da muga voin piästiä kuda-kedä heis.15Gu jo jevreilöin hülgiämine toi sovun Jumalan da muailman keskeh, ga midä muudu sit merkiččöü heijän armoh otandu, gu ei elavundua kuollielois!16Gu enzimäine leibü on pühä, sit kogo taigin on pühä, i gu puun juuri on pühä, oksatgi ollah pühät.

17Gu erähät saduvoipuun oksis on katkattu, da sinuu, kudai olet meččüvoipuun oksu, kazvoitettih saduvoipuuh sen oksien joukkoh, i sinä piäzit vuittiniekakse puun juuris tulijale väile,18ga älä sit ülbeile toizien oksien ies! A gu ülbeillet, musta: et sinä pie juurdu, a juuri pidäü sinuu.19Toinah sanot: «Net oksat katkattih, gu vois kazvoittua minuu.»20Se on tozi. Net katkattih heijän uskomattomuon täh, a sinä püzüt, kuni uskot. Älä ülbeile, a varua.21Gu kerran Jumal ei žiälöinnüh luonnollizii oksii, ei ni sinuu žiälöiče.22Kačo, mittuine pehmeisüdämelline da jürkü on Jumal: sordunuzii vaste Häi on jürkü, sinuu vaste Häi on pehmeisüdämelline, gu püzünet Hänen hüvüös, eiga sinuugi katkatah iäre.23No netgi toizet roijah kazvoitettu uvvessah, gu ei jiädäne uskomattomuoh, Jumalal on vägie kazvoittua net uvvessah.24Gu kerran sinuu on katkattu meččüvoipuus, kudamah luonnollizesti kuulut, da luonnonvastazesti kazvoitettu saduvoipuuh, ga sidä teriämbi net saduvoipuun oksat voibi kazvoittua järilleh omah puuh.

Izrail'an piäzendü

25Tahton, gu tüö tiedäzittö tämän peittodielon, vellet, gu etto eläs oman mielevüön varas: südämen kovuttu, kudai tuli ühtele Izrail'an vuitile, kestäü sini, kuni ei kerävü Jumalan luo täüzi lugu toizis rahvahispäi.26Konzu heijän lugu täüttüü, kogo Izrail'u piäzöü, kui on sanottu Pühis Kirjutuksis:
- Sionaspäi tulou Piästäi,
Häi hävittäü jumalattomuon Juakois.*a
27Minä luajin heijänke sovun, konzu otan iäre heijän riähkät.

28Izrail'an rahvas ollah Jumalan vihuajat, gu vastustetah jevangeliedu - se teijän täh, no vallittuloinnu hüö ollah Jumalale armahat - se tuattoloin täh.29Eihäi Jumal ota järilleh omii lahjoi eigo kučundua.30Tüö enne etto kuunnelluh Jumalua, no izrail'alazien kuulemattomuon täh Jumal nügöi žiälöičči teidü.31Nenga hüögi nügöi ollah kuulemattomat, anna heidügi Jumal žiälöiččis, sendäh gu žiälöičči teidü.32Jumal kačo pani kaikkii kuulemattomuon čieppilöih, gu vois prostie kaikkii.

33Mittuine miärätöi on Jumalan bohatus, mittuine süvä Hänen miele-vüs da tiedo! Mittumat sellittämättömät ollah Hänen suudindat, da ellendämättömät Hänen dorogat!34
Ken tiijusti Ižändän mielet, ken oli Hänen n'evvojannu?35Ken andoi Hänele midätahto, mis pidäs andua vastah?

36Kaihäi on Hänes, Hänen kauti da Häneh. Hänele kunnivo ilmazen ijän. Amin'!


*a 11:26 Täs Juakoi ozuttau kogo Izrail'an rahvastu.

предыдущая глава Глава 11 следующая глава