Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

IIVANAN ENZIMÄINE KIRJAINE

Глава 5

Usko voittau muailman

1Jogahine, ken uskou sen, gu Iisus on Hristos, se on rodinuhes Jumalaspäi, i jogahine, ken suvaiččou lapsen vahnembua, se suvaiččou lastugi.2Sit müö tiijämmö, müö suvaičemmo Jumalan lapsii, gu suvaičemmo Jumalua da novvammo Hänen käskülöi.3Sehäi ongi Jumalan suvaičendu, gu müö novvammo Hänen käskülöi. I Hänen käsküt ei olla jügiet,4gu jogahine, ken on rodinuhes Jumalaspäi, voittau muailman. A se voitto on meijän usko, se voitti muailman.

5Ken vie voibi voittua muailman, gu ei se, kudai uskou: Iisus on Jumalan Poigu. Ken?

Jumalan tovendus Iisussah Hristossah näh

6Häi, Iisus Hristos, tuli vien da veren kauti, i tuli ei vai ühten vien, a vien da veren kauti. I Hengi on tovendajannu, sikse gu Hengi on tozi.7Kolme on tovendajua [taivahas: Tuatto, Sana da Pühä Hengi, i net kolme ollah üksi.8I kolme on tovendajua mual]: Hengi, vezi da veri, i net kolme sanotah ühtü.9Müö uskommo rahvahan tovenduksen, a äijiä lujembi on Jumalan tovendus, sendäh gu se on Jumalan tovendus, i Häi tovendi omah Poigah näh.10Ken uskou Jumalan Poigah, sil on tovendus omas ičes. No ken ei usko Jumalan tovendustu, luadiu Hänes kielastajan, sendäh gu ei usko, midä Jumal tovendi omah Poigah näh.11I tämä on se tovendus: Jumal andoi meile ilmanigäzen eloksen, i tämä elos on Hänen Poijas.12Kel on Poigu, sil on elos. Kel ei ole Jumalan Poigua, sil ei ole elostu.

Ilmanigäine elos

13Kaiken tämän minä kirjutin teile, kudamat uskotto Jumalan Poijan nimeh, gu tüö tiedäzittö: teil on ilmanigäine elos.14I tämä on se surematoi usko, kudai meil on Häneh: gu küzünemmö midä Hänen tahton mugah, Häi kuulou meidü.15I ku tiijämmö, Häi kuulou meidü, küzünemmö müö hos midä, tiijämmö, meil on se, midä küzüimmö Hänes.

16Gu ken nähnöü vellie luadimas riähkiä, kudai ei vie surmah, anna molihes se, kudai nägi, i Jumal andau sille riähkänluadijale elaijan; minä pagizen niilöis, kenen riähkü ei vie surmah. No on riähkiä, kudai vedäü surmah, i moizes riähkäs minä en kuču molimahes.17Kai viärüs on riähkü, no on riähkiä, kudamat ei vietä surmah.

18Müö tiijämmö: ni üksi Jumalaspäi rodinuhes ei luaji riähkiä. Häi, kudai rodiihes Jumalaspäi, vardoiččou jogahistu heis muga, ga pahalaine ei koskei heih.19Müö tiijämmö, müö olemmo Jumalaspäi, no kai muailmu on pahalazen vallas.

20Tiijämmö müö i sen: Jumalan Poigu on tulluh da andanuh meile ellendüksen, gu tiijustazimmo Händü, kudai on Tovelline. Täs Tovellizes müö elämmö, gu olemmo Hänen Poijas Iisusas Hristosas. Häi on tozi Jumal da ilmanigäine elos.

21Lapsuot, püzükkiä eriže valehjumalois!


предыдущая глава Глава 5 следующая глава