Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIN RUAVOT

Глава 18

Puavil Korinfas

1Tämän jälgeh Puavil lähti Afiinas da meni Korinfah.2Sie häi vastavui Akila-nimellizen jevreinke da hänen akan Priskillanke. Akila oli roinnuhes Pontas. Hüö ei ammui oli tuldu Italiespäi, ku keisari Klavdii käski kaikile jevreilöile lähtie iäre Riimaspäi. Puavil lähti heidü tiijustamah,3i ku heil oli ühtenmoine ruado, häi jäi Akilan luo ruadamah – heijän ruavonnu oli stuanuloin ombelendu.4Joga suovattua Puavil pidi paginua sinagougas da opii suaja jevreilöi da gretsieläzii uskomah.

5Konzu Siilu da Timofei tuldih Makedoniespäi, Puavil andoihes kogonah Jumalan sanan sanelendale da tovendi jevreilöile: Iisus on Messii.6No gu hüö ruvettih kiistämäh da nagramah, Puavil puisti omat sovat da sanoi heile: «Teijän veri roiteh teijän piäle! Minä en ole sil viärü. A nügöi minä lähten Jumalua tundemattomien rahvahien luo.»7Puavil lähti iäre sinagougaspäi da meni jumalanvaruajan Titii Justan luo, kudaman kodi seizoi sinagougan rinnal.8A sinagougan ižändü Krispu da hänen kai pereh ruvettih uskomah Ižändäh; i äijät muut korinfalazis, kudamat kuunneltih Puavilua, ruvettih uskomah dai heidü ristittih.

9Ühtennü üönnü Puavilale oli nägü. Ižändü jiäviihes hänele da sanoi: «Älä varua! Jatka ielleh sanelendua, älä heitä paginua!10Minä olen sinunke, sendäh niken ei tartu sinuh käzin, ku luadie sinule pahuttu. Minul on äijü rahvastu täs linnas.»11Puavil oli sit linnas puolentostu vuottu, da opasti Jumalan sanua.

12Sit, konzu Gallion oli Ahaijan muan ižändännü, jevreit üksin mielin mendih käzin Puavilah, tuodih händü suudoh13da sanottih: «Tämä mies pagizuttau rahvastu vieruiččemah Jumalua ei Zakonua müöte.»14Ei ehtinüh Puavil ni suudu avata, gu Gallion vastai jevreilöile: «Jevreit, ku täs olis mitahto viärüs zakonan ies libo viharuado, sit olis kohtalleh kuunnella teidü.15A ku täs on pagin vai sanois, nimilöis da teijän opastandois, tüö iče sellitäkkiä net küzümükset. Niilöin sud'd'akse minä en rubie.»16I Gallion ajoi heidü iäre siepäi.17Sit hüö kaikin tavattih sinagougan ižändiä Sosfenua, lüödih suvvon ies, a Gallion ei ni lekahtannuhes.

Puavilan tulendu Antiohieh

18Puavil oli vie vägikodvan Korinfas. Sit häi prostiihes uskovellienke da lähti vettü müö Siirieh ühtes Priskillan da Akilanke. Enne merele lähtendiä häi oli leikkaituttanuh tukat pal'l'ahakse Kenhreis Jumalale annetun pühän sanan täh.19Konzu hüö tuldih Efessah, Puavil eroi Priskillas da Akilas, iče lähti sinagougah da algoi paginan jevreilöinke.20Jevreit küzüttih händü jiämäh sinne vie pitkembäkse aigua, ga Puavil ei tahtonuh.21Häi prostiihes heijänke da sanoi: «Minä vie tulen teijän luo, ku Jumal andanou vallan.» Sit häi lähti vettü müö Efesaspäi,22tuli Kesarieh da astui ielleh Jerusalimah. Sie kävüi tiijustamah uskojien kanzukundua da sen jälgeh lähti Antiohieh.

PUAVILAN KOLMAS USKONLEVITÜSMATKU DA MATKU JERUSALIMAH 18:23-21:26

Apollon opastau Efesas

23Olduu vägikodvan Antiohies Puavil lähti siepäi, käveli sijas da toizeh Galatien muas da Friigies da lujendi kaikkien opastujien südämii.

24Efessah tuli Apollon-nimelline, Aleksandrias roinnuh jevrei, kudai oli hüvin pagizii da ülen hüvin tiezi Pühät Kirjutukset.25Hänele oli n'evvottu Ižändän Dorogu. Hengentulel palajannu häi pagizi da tarkah opasti Iisussah näh, a iče tiezi vai Iivanan ristindän.26Apollon rubei rohkiesti pagizemah sinagougas. A ku Priskilla da Akila kuultih hänen pagin, hüö kučuttih Apollonua da sellitettih hänele tarkembah Jumalan Dorogu.27Ku Apollon tahtoi lähtie Ahaijah, uskovellet kannatettih händü, kirjutettih kirjaine opastujile Ahaijah, ku net hüvin vastattas händü. Konzu Apollon tuli sinne, häi äijäl avvutti niilöile, ket Jumalan hüvüön täh oli ruvettu uskomah.28Kaiken rahvahan ies jevreilöinke kiistelles, Apollon suurel väil pani tühjäkse heijän sanat, i ozutti Pühien Kirjutuksien mugah – Iisus on Messii.


предыдущая глава Глава 18 следующая глава