Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIN RUAVOT

Глава 15

Jerusaliman kerähmö

1Juudiespäi Antiohien kanzukundah tuldih miehet, kudamat opastettih uskovellii: «Ku etto andane ümbärileikata iččie, kui Moisei on käskenüh, tüö etto voi piästä riähkis.»2Puavil da Varnava ruvettih sanomah vastah, i rodih suuri kiistu. Sit hüö tuldih sih mieleh, ku Puavil da Varnava da vie erähät heis lähtiettäs tämän kiistan periä Jerusalimah apostoloin da uskojien kanzukunnan vahnimien luo.3Uskojien kanzukundu keräi heidü matkah. Hüö matkattih Finikies da Samaries läbi i saneltih vellile, kui Jumalua tundemattomat rahvahat ruvettih uskomah Häneh. Tämän kuultuu kaikin äijäl ihastuttih.4Konzu Puavil da Varnava tuldih Jerusalimah, sie uskojien kanzukundu, apostolat dai vahnimat hüvin vastattih heidü, i hüö saneltih niilöis suuris ruadolois, midä Jumal oli luadinuh heijän kauti.5Sit erähät uskoh tulluot fariseit nostih da sanottih: «Jumalua tundemattomis rahvahispäi uskoh kiändünüöt pidäü ümbärileikata da käskie, gu hüö kuunneltas Moisein Zakonua.»

6Apostolat da vahnimat kerävüttih da ruvettih pagizemah sidä dieluo.7Hüö kiistettih hätki, sit nouzi Pedri da sanoi: «Vellet, tüö tiijättö, Jumal jo ammui valličči teijän keskes minuu, ku minun suus Jumalua tundemattomat rahvahat kuultas jevangelii da ruvettas uskomah.8Jumal, kudai tiedäü kaikkien südämet, ozutti, Häi kaččou hüvin heihgi, gu andoi heile Pühän Hengen kui meilegi.9Häi ei luadinuh nimittumua eruo heijän da meijän keskes, ku puhtasti uskol heijän südämet.10Miksebo tüö sit nügöi suututatto Jumalua, ku panetto opastujien hardieloile takan, kudamua ei voidu kandua ni meijän tuatat, ni müö?11Müö uskommo: müö piäzemmö vai Ižändän Iisusan hüvüöl, da sil piästäh hüögi.»

12Kai rahvas vaikastuttih. Hüö kuunneltih Varnavua da Puavilua, ku hüö saneltih, mittumii tunnusruadoloi da kummii Jumal oli luadinuh heijän käzil Jumalua tundemattomien rahvahien keskes.13Konzu hüö loppiettih pagin, pagizemah rubei Juakoi. Häi sanoi: «Vellet, kuulkua vai midä minä sanon.14Simon saneli teile, kui Jumal enzi kerran kačahtih Händü tundemattomih rahvahih, ku ottua heispäi rahvas omale nimele.15Tämä tulou ühteh Jumalan iänenkandajien sanoinke. Onhäi Pühis Kirjutuksis sanottu:16
– Jälles sidä Minä tulen järilleh
da nostan uvvessah Davidan kuadunuon koin.
Kivitukus Minä luajin sen uvvekse,
Minä nostan sen uvvessah,
17anna muutgi rahvas ečitäh Ižändiä,
kai Jumalua tundemattomat rahvahat,
kudamii Minä otin omikse.
Nenga sanoi Ižändü,
18kudai andoi tämän tiijokse jo ammui.
19Sendäh minä duumaičen, ei pie jüvendiä niilöin elaigua, kudamat Jumalua tundemattomis rahvahispäi kiännütäh Jumalan puoleh.20Ühtelläh meil pidäü tüöndiä heile kirjaine, ku hüö ei süödäs nimidä, min paganoitettih valehjumalat, ei karrattas, ei süödäs lihua, kudamas ei ole piästettü veri, da ei süödäs verdü.21Onhäi Moisein Zakonua kuuloitettu joga linnas jo ammuzis aijois, gu sidä lugietah iäneh sinagougis joga suovattua.»

Mih sanah tuli kerähmö?

22Sit apostolat, uskojien kanzukunnan vahnimat da kogo kanzukundu tuldih ühteh mieleh, gu vallita omas joukos erähii miehii da tüöndiä heidü Antiohieh Puavilan da Varnavanke. Vallittih Juudua, kudamua sanottih Varsavvakse, da Siilua. Mollei hüö oldih enzimäzii miehii uskovellien keskes.23Heidü müö tüöttih nengoine kirjaine:

«Müö, apostolat da vahnimat, teijän vellet, tüönnämmö tervehüttü Jumalua tundemattomis rahvahispäi kiändünüzile vellile Antiohieh, Siirieh da Kilikieh.24Müö kuulimmo, kui erähät meispäi lähtenüöt, kudamii müö emmo tüöndänüh, omil paginoil pöllätettih teidü da sevoitettih teijän mielet.25Sikse müö tulimmo ühteh mieleh, vallita meijän keskes miehii da tüöndiä teijän luo. Hüö tullah ühtes meijän kallehien vellien, Varnavan da Puavilanke,26kudamat oldih valmehet andamah oma hengi meijän Ižändän Iisusan Hristosan nimen täh.27Ga sit tüönnämmö teile Juudan da Siilan, i hüö vie suusanal tuvvah teile tämä samaine viesti.28Pühä Hengi da müö kačoimmo hüväkse ei panna teijän hardieloile muudu takkua, ku vai nämä, kudamii ei sua vältiä:29älgiä süögiä valehjumaloile tuoduu süömistü, älgiägo verdü, älgiä süögiä lihua, kudamas ei ole piästettü veri, da älgiä karrakkua. Ku nämii kohtii vältelettökseh, sit kai roih hüvin. Jiägiä tervehekse.»

30Nenga heidü tüöttih matkah. Antiohieh tulduu hüö kerättih uskojat ühteh da annettih kirjaine heile.31Kirjazen lugiettuu hüö ihastuttih, gu suadih rohkevuttu sen sanois.32Juudu da Siilu, kudamat ičegi oldih Jumalan iänenkandajat, äijil sanoil kehitettih da lujendettih uskovellii.33Hüö oldih vie kodvazen linnas, sit vellet piästettih heidü rauhas lähtemäh järilleh niilöin luo, ket heidü tüöttih. [34No Siilu kačoi hüväkse jiäjä heijänke, i Juudu lähti üksin.]35A Puavil da Varnava jiädih vie Antiohieh i ühtes äijien toizienke opastettih da saneltih sie Ižändän sanua.

PUAVILAN TOINE USKONLEVITÜSMATKU 15:36-18:22

Puavil da Varnava erotah

36Meni vähäine aigua, i Puavil sanoi Varnavale: «Läkkä uvvessah kaikkih niilöih linnoih, kudamis müö sanelimmo Ižändän sanua. Kävümmö kaččomah, midä kuuluu vellile.»37Varnava tahtoi ottua kerale Iivanuagi, kudamua sanottih Markakse.38A Puavil ei tahtonuh ottua händü, ku Marku Pamfilies eroi heis da ei lähtenüh ruadamah ühtes heijänke.39Tämän täh Puavil da Varnava muga äijäl riidavuttih, ga erottih. Varnava otti Markan da ajoi vettü müö Kiprale.40A Puavil valličči ruadovellekse Siilan. Uskovellet annettih Puavilua Ižändän hüvüöle, i häi lähti matkah.41Häi käveli Siiries dai Kilikies läbi da lujendi uskojien kanzukundii.


предыдущая глава Глава 15 следующая глава