Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIN RUAVOT

Глава 14

Puavil da Varnava Ikonies

1Ikonies Puavil da Varnava mugaže mendih jevreilöin sinagougah i paistih muga, ga suuri joukko jevreilöi da gretsieläzii rubei uskomah.2No net jevreit, kudamat ei uskottu, üllütettih toizih rahvahih kuulujii da kiättih heijän mielii uskovellii vastah.3Puavil da Varnava sendäh vägihätken püzüttih sit linnas. Hüö julgieh paistih Ižändäs. Ižändü andoi heile vägie luadie tunnusruadoloi da kummii da sil ozutti, gu heijän sanat Hänen hüvüöh näh ollah tovet.

4Linnan rahvas jagavuttih kahteh joukkoh: ühtet oldih jevreilöin, toizet apostoloin puolel.5Jevreit da muu linnan rahvas omien piämiehienke tahtottih mennä apostoloih käzin da kivittiä heidü.6No ku apostolat tiijustettih se, hüö pajettih Likaonien muah. Sie Listran da Derben linnois da niilöis ümbäri7hüö saneltih jevangeliedu.

Puavil da Varnava Listras

8Listras oli mies, kudaman jallat oldih väittömät. Häi oli rambu roindua müö, nikonzu ei kävellüh.9Mies istui da kuundeli Puavilan paginua. Puavil kačahtih häneh i nägi, miehel oli usko, gu häi voibi piästä tervehekse.10Puavil kovah sanoi hänele: «Nouze jalloilleh!» Mies hüppäi püstüi da lähti astumah.

11Ku rahvas nähtih, midä luadii Puavil, hüö ruvettih kirgumah Likaonien kielel: «Jumalat ristikanzan nävös heitüttih meijän luo!»12Varnavua hüö sanottih Zevsakse, a Puavilua Germesakse, ku heis kahtes Puavil oli se, kudai pagizi.13Linnan ulgopuolel oli Zevsan pühäkodi. Sen pühäkoin pappi toi häkkilöi da venkat veriän luo, ku ühtes rahvahanke andua net tulluzile žertvakse.

14No konzu apostolat Varnava da Puavil kuultih tämä, hüö revitettih soba ründähil da juostih pihale rahvahan keskeh iänenke:15«Miehet, mikse tüö nenga ruatto? Müögi olemmo ristikanzat, juuri moizet kui tüö. Müö sanelemmo teile jevangeliedu, ku tüö kiändüzittö nenis tühjis jumalois elävän Jumalan puoleh, kudai on luadinuh taivahan, muan, meren dai kai, midä niilöis on.16Mennüzien polvien aigua Häi andoi kaikile muan rahvahile astuo omii dorogoi müö,17hos heittelemättäh juohatteli ičes omil hüvil ruadoloil: Häi andau teile vettü taivahaspäi da vil'l'an omal aijal, Häi süöttäü teidü külläl da täüttäü teijän südämet ilol.»18Nämil sanoil hüö odva pieteltih rahvastu žertvan annandas heile.

19No Antiohies da Ikoniespäi tuli jevreidü, kudamat kiännettih rahvas omah puoleh. Hüö kivitettih Puavilua da ribaitettih linnan seinän tuakse, ku smietittih händü kuolluokse.20Konzu opastujat kerävüttih Puavilas ümbäri, häi nouzi jalloilleh da meni järilleh linnah. Tossupiännü hüö Varnavanke lähtiettih siepäi Derbeh.

Puavil da Varnava tullah järilleh Siirien Antiohieh

21Derbes Puavil da Varnava saneltih jevangeliedu i äijii luajittih opastujikse. Sit hüö tuldih järilleh Listrah, Ikonieh da Antiohieh*a,22lujendettih opastujien südämii da kehitettih heidü püzümäh uskos. Hüö sanottih: «Jumalan valdukundah matkates meil pidäü mennä äijis ahtistuksis läbi.»23Joga uskojien kanzukunnale hüö vallittih vahnimat, molittihes da pühitettih i sit jätettih heidü kaikkii Ižändän käzih, Hänen, kudamah hüö nügöi uskottih.

24Sit Puavil da Varnava mendih Pisidien muan läbi i tuldih Pamfilieh.25Hüö saneltih Jumalan sanua Perges da sit jatkettih matkua Attalieh.26Siepäi hüö vettü müö mendih järilleh Antiohieh*b, kus heidü oli annettu Jumalan armole da tüöttü ruadamah sidä ruaduo, kudaman hüö nügöi loppiettih.27Antiohieh tulduu hüö kerättih uskojien kanzukundu da saneltih heile, mittumii suurii ruadoloi Jumal luadii heijän kauti, i kui Häi Jumalua tundemattomile rahvahile avai uksen uskoh.28Hüö oldih sie vägikodvan opastujienke.


*a 14:21 Pisidien Antiohieh.

*b 14:26 Siirien Antiohieh.

предыдущая глава Глава 14 следующая глава