Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIN RUAVOT

Глава 12

Juakoil leikatah piä, Pedrii otetah kiini

1Niilöih aigoih suari Irodu panetti kiini erähii uskojien kanzukunnas olijoi, ku luadie heile pahuttu.2Häi käski leikata piän Juakoil, Iivanan vellel,3i ku nägi: se on mieldü müö jevreilöile, häi vie käski ottua kiini Pedrin. Sil aigua oli Rieskanleivän pruazniekku.4Pedrii tavattih, i Irodu salbai händü türmäh da pani vardoiččemah händü n'elli n'ellimiehistü vardoičendujoukkuo. Häi tahtoi jälles Äijiäpäiviä tuvva händü rahvahan edeh.5Muga Pedrii piettih türmäs, a uskojien kanzukundu heittelemättäh moliihes Jumalale hänen puoles.

Pedri piäzöü türmäs

6Üöl sidä päiviä vaste, konzu Irodu tahtoi tuvva Pedrii suvvon edeh, Pedri magai kahten saldatan keskes. Häi oli sivottu kahtel čiepil da vie uksen luo oldih vardoiččijat.7Ei ehtittü nimidä, gu Pedrin ies seizoi Ižändän anheli, i türmäs rodih valgei. Anheli ähkäi Pedrii bokkah, nostatti händü sanoil: «Nouze teriämbi!» Čiepit pakuttih Pedrin käzis.8Anheli sanoi: «Vüöstä soba da kengi jallat.» Pedri mugai luadii, i anheli sanoi: «Pane piällüssoba da astu minule jälles.»

9Pedri lähti da astui anhelile jälles. No häi ei ellendännüh, gu se, mi rodih anhelin kauti, oli ilmizin, a häi pidi sidä nävünnü.10Hüö astuttih enzimäzis vardoiččijois siiriči, sit toizis da tuldih rauduveriän luo, kudai piästi linnah. Se ičepäivissäh avavui heile, i hüö mendih irale, astuttih ühten uuličan matku. I kerras anheli hävii.11Sit Pedri tostihes da sanoi: «Nügöi tovel ellendän, midä rodih: Ižändü tüöndi oman anhelin da piästi minuu Irodan käzis da kaikes sit, midä jevreit vuotettih.»

12Tämän ellendähüü Pedri lähti Iivanan muaman Marijan kodih, sen Iivanan, kudamua sanotah vie Markakse. Sinne oli kerävünnüh äijü rahvastu, i hüö molittihes.13Pedri avaitti veriädü, i Roda-nimelline käskülästüttö meni küzümäh, ken sie on.14I ku iänes tunnusti Pedrin, häi muga ihastui, ga veräi jäi avuamattah, a iče häi juoksi pertih sanomah: «Pedri seizou veriän luo.»15«Oletgo tolkus?» sanottih pertis olijat. No tüttö kiisti omua, i hüö sanottih: «Se on hänen anheli.»16A Pedri avaitti ielleh. Konzu hüö avattih uksi, nähtih händü da pöllästüttih.17Pedri ozutti käil, ku vaikastuttas, da saneli sit heile, kui Ižändü toi händü iäre türmäspäi. Häi käski sanella Juakoile da toizile vellile, midä oli roinnuhes, i sit lähti siepäi da meni toizeh kohtah.

18Huondeksel saldatoin keskes nouzi suuri hälü. Kus on Pedri?19Irodu ečii händü, no gu ei löüdänüh, küzeli vardoiččijoi i käski tappua heidü. Sit häi lähti Juudiespäi, meni Kesarieh da oli sie.

Irodan kuolendu

20Irodu oli ülen äijäl suuttunuh tiiralazien da sidonalazien piäle. A net ühtes tuldih hänen luo eččimäh sobuu, sikse ku hänen mua süötti heidü. Hüö suadih omale puolele Vlastua, suarin dvorčuherrua,21i muga Irodu ennepäi sanotul päiväl selgii suarin sobih, meni omale valdusijale da pidi paginan tulluzile.22Rahvas kirruttih sih: «Tämä on Jumalan iäni, a ei ristikanzan!»23Sil sanal Ižändän anheli tuikkai Irodua, ku se ei kiittänüh Jumalua. Madozet süödih Irodua, i sen periä häi kuoli.

24No Jumalan sana sai uuttu jallansijua, da ainos vai enämbi rahvastu uskoi sih.25Varnava da Saulu viettih d'enguabu Jerusalimah, lähtiettih järilleh da otettih kerale Iivanua, kudamua vie sanotah Markakse.


предыдущая глава Глава 12 следующая глава