Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIN RUAVOT

Глава 11

Pedrin sellitükset Jerusalimas

1Apostolat da Juudien eri koh- tis eläjät uskovellet kuultih, kui Jumalua tundemattomatgi rahvahat otettih vastah Jumalan sana.2Konzu Pedri tuli Jerusalimah, ümbärileikatut*a uskovellet viäritettih händü:3«Mikse sinä menit gostih ümbärileikkuamattomien luo da söit heijänke?»

4Sit Pedri sellitti heile, kui oli kai allus loppuh suate. Häi sanoi:5«Minä olin Joppen linnas da moliimmos. Sit minä unohtimmos da minule oli nägü: taivahaspäi heitüi juuri minun edeh milienne, buitegu suuri hursti, kudai heitettih n'elläs čupus.6Ku rubein kaččomah sidä, näin sie muan n'ellijalgazii, zvierilöi, vilizijöi dai taivahan linduloi.7Minä kuulin vie iänen, kudai sanoi: 'Nouze, Pedri, iške da süö!'8Minä vastain: 'Ei, ei Ižändü! Nikonzu en pannuh suuh nimidä paganua da eipuhtastu.'9Sit iäni toizen kerran sanoi taivahaspäi: 'Kudaman Jumal puhtasti, sidä sinä älä sano paganakse.'10Nenga oli kolme kerdua. Sit kai nostettih järilleh taivahah.

11Juuri sil aigua kolme miestü azetuttih sen taloin edeh, kudamas müö olimmo. Heidü oli tüöttü Kesariespäi minun luo.12Hengi käski minule lähtie heijänke ebäilemättäh. Minunke lähtiettih nämä kuuzi vellie, i müö menimmö sen miehen kodih, kudai tüöndi kuččumah minuu.13Se mies saneli meile, kui nägi anhelin seizomas hänen talois. Anheli oli sanonuh hänele: 'Tüönnä Joppeh miehii tuomah tänne Simonua, kudamua sanotah vie Pedrikse.14Häi sanou sinule sanat, kudamien vuoh suat piäzendän sinä dai kai sinun pereh.'15I konzu rubein pagizemah, heitüi Pühä Hengi heijän piäle, kui allus heitüi meijän piäle.16Sit mustoitin, midä sanoi Ižändü: 'Iivan ristii viel, a teidü ristitäh Pühäl Hengel.'17Ga sit ku Jumal andoi heilegi juuri moizen lahjan kui meile, konzu rubeimmo uskomah Ižändäh Iisussah Hristossah, kenbo sit olin minä vastustamah Jumalua?»

18Tämän kuultuu kaikin hil'l'ettih da ruvettih ülendämäh Jumalua sanoil: «Ga onhäi Jumal andanuh Händü tundemattomilegi rahvahile riähkiskiändümizen da sen kauti elaijan!»

Antiohieh rodieu uskojien kanzukundu

19Jälles Stefanan tapandua uskojii ruvettih painamah, i hüö levittih muadu müö. Hüö mendih Finikieh, Kiprale da Antiohieh suate, no ei saneltu Jumalan sanua muile, ku vai jevreilöile.20Ühtelläh heijän joukos oli erähii kipralazii da kirenielazii, kudamat Antiohieh tulduu ruvettih sanelemah gretsieläzilegi hüviä viestii Ižändäh Iisussah näh.

21Heidü kannatti Ižändän käzi, i suuri joukko rubei uskomah da kiändüi Ižändän puoleh.22Viesti täs tuli Jerusalimas olijan uskojien kanzukunnan korvih, i hüö tüöttih Varnavua Antiohieh.23Ku sinne tulduu häi nägi, midä Jumalan hüvüs luadii, häi ihastui da kehitti kaikkii tävvel südämel rippumah Ižändäs.24Varnava oli hüvä mies, täüzi Pühiä Hengie da uskuo. I äijü rahvastu Antiohies ühtüi Ižändäh.

25Sit Varnava lähti Tarsah eččimäh Saulua,26löüdi händü da toi Antiohieh. Sie hüö ünnällizen vuvven oldih ühtes uskojien kanzukunnanke da opastettih suurdu rahvasjoukkuo. Antiohii oli enzimäine kohtu, kus opastujii ruvettih nimittämäh hristossalazikse.

27Sih aigah Jerusalimaspäi tuli Jumalan iänenkandajua Antiohieh.28Üksi heis, Agavu-nimelline, Hengen vallas olles ennusti, gu kogo muailmale tulou suuri n'älgü. Muga rodihgi keisari Klavdien aigah.29Sit opastujat otettih mieleh tüöndiä abuu Juudies eläjile uskovellile, jogahine omii taguzii müöte.30Mugai hüö luajittih da Varnavan da Saulanke tüöttih uskojien kanzukunnan vahnimile d'engua.


*a 11:2-3 Ümbärileikatut oldih vai jevreit, ümbärileikkuamattomat – kai muut.

предыдущая глава Глава 11 следующая глава