Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIN RUAVOT

Глава 10

Pedri da Kornelii

1Kesaries eli Kornelii-nimelline mies, kudai oli suanpiällikönnü muga sanotus Italien kogortas.2Häi oli oigeimieline da Jumalua varuaju mies, kui kai hänen perehgi. Häi andoi äijän miilostinua rahvahale da ainos moliihes Jumalale.3Kerran ehtüpäiväl, nenga üheksän čuasun aigua, hänele oli nägü: häi nägi selgiesti, kui hänen luo tuli Jumalan anheli da sanoi: «Kornelii!»4Kornelii pöllästüksis kačoi häneh da sanoi: «Midä, Ižändü?» Anheli vastai: «Sinun malitut da miilostinat tuldih Jumalan edeh mustoittamah sinus.5Tüönnä nügöi miehii Joppeh, tuomah Simonua, kudamua sanotah vie Pedrikse.6Häi pidäü eländüsijua Simon-nimellizen nahkoinpieksäjän luo, kudaman taloi seizou meren rannal.»7Konzu anheli tämän sanohuu lähti iäres, Kornelii kučui kahtu ruadoniekkua da oigeimielizen saldatan, ühten hänen käsküläzis.8Häi sellitti heile kai da tüöndi heidü Joppeh.

9Tossupiännü, konzu miehet oldih matkas da jo lähettih linnua, nenga puolenpäivän aigah Pedri nouzi levole molimahes.10Hänele rodih n'älgü, häi tahtoi süvvä, no kuni süömistü valmistettih, häi unohtihes.11I nägöü häi taivahan avvoi, i taivahaspäi alah heittüü milienne buitegu suuri hursti, kudamua heitettih muale n'elläs čupus.12Sit oli kaikenjüttümiä muan n'ellijalgastu dai vilizijiä i taivahan lindustu.13I häi kuuli iänen: «Nouze, Pedri, iške da süö!»14No Pedri vastai: «Ei, ei, Ižändü! Nikonzu en süönnüh nimidä paganua da eipuhtastu.»15Sit iäni toizen kerran sanoi hänele: «Sidä, min puhtasti Jumal, sinä älä sano paganakse.»16Nenga oli kolme kerdua. Sit hursti kerras nostettih järilleh taivahah.

17Kuni Pedri duumaičči, mih menöü nägü, kudai hänele oli, Kornelien tüötüt miehet jiävittihes veriän luo. Hüö küzeltih i löüttih Simonan taloi i18kirruttih, pidäügo täs talois eländüsijua Simon, toizel nimel Pedri.19Konzu Pedri ainos vie duumaičči sidä, midä nägi, Hengi sanoi hänele: «Kolme miestü ečitäh sinuu.20Nouze, heitü alah da mene ebäilemättäh heijänke. Minä tüönnin heidü.»21Pedri meni alah miehien luo da sanoi: «Minä olen se, kudamua tüö ečittö. Midä tüö tulitto?»22Miehet vastattih: «Pühä anheli jiäviihes suanpiälliköle Korneliele, oigiele da Jumalua varuajale miehele, kudamas kai jevreit paistah vai hüviä. Anheli käski hänele kuččuo sinuu hänen kodih ku kuulta, midä sinul on sanottavua.»23Sit Pedri kučui miehii pertih da gostitti heidü.

Tossupiännü Pedri lähti matkah miehienke, da vie erähät Joppes eläjät vellet lähtiettih hänenke.24Päivän peräs häi tuli Kesarieh. Kornelii keräi omahizii da lähembii dovariššoi da vuotti tulijoi.25Konzu Pedri oli pertih tulemas, Kornelii tuli vastah, langei polvilleh da kumardih hänele muah suate.26A Pedri nosti händü da sanoi: «Nouze, minä sežo olen vai ristikanzu.»27Sit Kornelienke paistes Pedri meni pertih i nägi, sinne oli kerävünnüh äijü rahvastu.28Häi sanoi heile: «Tüö tiijättö, jevreilöil on kieltü kävelemäs vierahih kuulujien rahvahienke da kieltü käümäs heijän luo gostih. No Jumal avai minule sen, ku nikedä ei sua pidiä paganannu da eipuhtahannu.29Sen periä minä väčkämättäh lähtin, konzu tuldih minuu kuččumah. Nügöi sanokkua: mikse tüö kučuitto minuu?»

30Kornelii vastai: «Kolme päiviä tagaperin juuri täl aigua, üheksändel čuasul, olin tiä kois da moliimmos. Minun edeh jiäviihes mies valgielois läpettäjis sovis,31i sanoi: 'Kornelii, Jumal kuuli sinun malitut da mustau sinun miilostinat.32Tüönnä sana Joppeh da kuču tänne Simonua, kudamua sanotah vie Pedrikse. Häi pidäü eländüsijua nahkoinpieksäjän Simonan talois meren rannal.'33Sen periä minä kerras tüönnin kuččumah sinuu, i sinä hüvin luajiit, ku tulit. Nügöi täs kaikin olemmo Jumalan ies, ku kuulta sinus kai, midä Ižändü käski sanuo.»

Pedrin pagin Kornelien kois

34Pedri rubei pagizemah. Häi sanoi: «Nügöi minä tovel ellendän, Jumalale ollah kai ühtenjüttümät.35Hänele on hüvä jogahine, ken varuau Jumalua da ruadau sidä, mi on oigei, kuulukkah häi mittumahtahto rahvahah.36Häi tüöndi oman sanan Izrail'an rahvahale, viestin rauhah näh, kudaman toi Iisus Hristos – Häi, kudai on kaikkien Ižändü.37Tüö tiijättö, midä rodih enzimäi Galileis da sit kaikes Juudien muas jälles sidä ristindiä, kudamah näh Iivan saneli.38Tüö tiijättö, kui Jumal voideli Pühäl Hengel da väil nazariettalazen Iisusan. Iisus käveli ümbäri muadu, luadii hüviä da piästi kaikkii pahalazen valdah puuttunuzii, ku Jumal oli Hänenke.39Müö olemmo kaiken sen tovendajannu, midä Häi luadii sego Juudies, sego Jerusalimas. Händü riputettih ristupuuh da tapettih,40no Jumal nostatti Händü kolmandennu päivännü da andoi Hänele vallan jiäviekseh –41ei kaikele rahvahale, vai Jumalan jo ielpäi vallittuloile tovendajile, meile, kudamat söimmö da joimmo Hänenke jälles Hänen kuollieloisnouzendua.42Iisus käski meile sanella rahvahale da tovendua, gu Häi on se, kudaman Jumal pani elävien da kuolluzien sud'd'akse.43Hänes tovendetah kai Jumalan iänenkandajat, ku jogahine, ken uskou Häneh, Hänen nimes suau prosken'n'an riähkis.»

44Pedrin vie tädä paistes, heitüi Pühä Hengi kaikkien piäle, ket kuunneltih hänen paginua.45Pedrinke tulluot uskojat jevreit kummeksittih, ku Pühän Hengen lahju annettih Jumalua tundemattomilegi rahvahile.46Hüö, näit, kuultih, kui nämä paistih kielil da ülendettih Jumalua.

Sit Pedri sanoi:47«Kenbo voibi kieldiä ristimäs viel nämii, kudamat, kui müögi, suadih Pühä Hengi?»48Häi käski ristie heidü Iisusan Hristosan nimeh. Sit hüö küzüttih händü jiämäh sinne vie erähäkse päiväkse.


предыдущая глава Глава 10 следующая глава