Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII IIVANAN MUGAH

Глава 8

1a Iisus meni Voipuumäile.

Karguaju naine

2Aijoi huondeksel Iisus tuli tuaste jumalankodih. Hänes ümbäri rahvastu kerävüi suurin joukkoloin, i Häi istuihes da opasti heidü.

3Silkeskie zakonanopastajat da fariseit tuodih Hänen luo naine, kudai tavattih vierahan mužikanke maguamas. Hüö pandih händü kaikkien nägevih4i sanottih Iisusale: «Opastai, tämä naine tavattih vierahan mužikanke maguamas.5Moisei on Zakonas andanuh meile käskün: tämänmoizii pidäü kivittiä surmah suate. Midäbo sinä sanot?»6Hüö paistih nenga, ku tahtottih oppie Iisusan mielii da löüdiä midätahto, mis viärittiä Händü.

No Iisus kumardui da kirjutti sormel muah.7Konzu hüö prižmittih Hänes vastavustu, Häi oigeni i sanoi: «Se teis, ken ei luadinuh riähkiä, lükäkkäh enzimäzen kiven.»8Häi uvvessah kumardui da kirjutti muah.9Ku viärittäjät kuultih Iisusan sanat, hüö lähtiettih iäres toine toizen jälles, vahnimat enzimäzinnü [, ku südämeči tunnustettih oma viärüs]. Sih jäi vai Iisus da naine.10Iisus oigeni da küzüi hänel: «Naine, kusbo ollah sinun viärittäjät? Eigo niken suudinuh sinuu?»11«Ižändü, ei niken», vastai naine. Iisus sanoi: «En minägi suudi sinuu. Mene da enämbi älä luaji riähkiä.»]

Muailman valgei

12Iisus tuaste pagizi rahvahanke da sanoi: «Minä olen muailman valgei. Ken noudau minuu, se ei astu pimies, hänel on eloksen valgei.»

13Fariseit sanottih Hänele: «Sinä iče tovestat iččeh näh, ei sinun sanat olla pädijät.»14Iisus vastai: «Hos minä iče tovestan iččeh näh, minun sanat ollah tovet, ku tiijän, kuspäi olen tulluh da kunne menen. A tüö etto tiijä, kuspäi minä tulen da kunne menen.15Tüö suuditto kui ristikanzat, minä en suudi nikedä.16A ku suudinen, minun suudo on oigei, enhäi minä ole üksin, minunke on Tuatto, kudai minuu tüöndi.17Sanotahhäi teijän Zakonasgi, kahten hengen tovestus on pädii.18Minä sanon toven iččeh näh, dai Tuatto, kudai tüöndi minuu, sanou toven minuh näh.»19«Kusbo sinun Tuattas on?» küzüttih hüö. Iisus vastai: «Tüö etto tunne minuu, ettogo minun Tuattua. Ku tundizitto minuu, tundizitto Tuatangi.»

20Tämän paginan Iisus pidi konzu opasti rahvastu jumalankoin pihal d'engankeriändülippahan luo. Niken ei ottanuh Händü kiini, ku Hänen aigu ei vie tulluh.

«Minä lähten iäre»

21Toizen kerran rahvahanke paistes Iisus sanoi: «Minä lähten iäre. Sit tüö ečittö minuu, no kuoletto omih riähkih. Kunne minä menen, sinne tüö etto piäze.»22Jevreilöin vahnimat diivuittihes: «Ei taki häi šuorie iččiedäh tappamah, ku sanou: 'Kunne minä menen, sinne tüö etto piäze'?»23Iisus sanoi heile: «Tüö oletto lähtenüh alahanpäi, minä – ülähänpäi. Tüö kuulutto täh muailmah, no minä en kuulu täh muailmah.24Sendäh sanoin teile: tüö kuoletto omih riähkih. Minä olen se, ken olen*a – ku etto uskone, kuoletto omih riähkih.»25«Kenbo sit olet?» küzüttih hüö. Iisus vastai: «Se, kenekse teile olen sanonuh iččie alguu müö.26Minul on teis äijü sanottavua da suudittavua. No minun Tüöndäi pagizou tottu, a minä vai sanon muailmale sen, min minä olen kuulluh Hänespäi.»

27Iisus pagizi Tuattah näh, ga hüö ei ellendettü.28Sikse Iisus jatkoi: «Konzu tüö ülendättö Ristikanzan Poijan, sit tüö ellendättö – minä olen se, ken olen, engo nimidä luaji omas ičespäi, a pagizen muga, kui Tuatto on opastannuh minuu.29Häi, kudai tüöndi minuu, on minunke. Häi ei jättänüh minuu üksin, ku minä luajin kai Hänen mieldü müö.»

30Konzu Iisus nenga pagizi, äijät uskottih Häneh.

Avraaman lapset

31Niilöile jevreilöile, kudamat uskottih nügöi Häneh, Iisus sanoi: «Ku püzünettö minun sanas, tüö toven oletto minun opastujat.32Tüö opastutto tundemah toven, i tozi piästäü teidü välläle.»33Hüö vastattih Hänele: «Müö olemmo Avraaman jälgeläzet, emmo nikonzu olluh nikenen orjannu. Kuibo sinä voit sanuo: 'Tüö piäzettö välläle'?»34Iisus vastai: «Toven, toven sanon teile: jogahine, ken luadiu riähkiä, se on riähkän orju.35Orju ei püzü talois ilmastu igiä, a poigu püzüü.36Ku Poigu piästäü teijät, tüö oletto tovessah välläl.37Minä tiijän – tüö oletto Avraaman jälgeläzet. I üksikai tüö tahtotto tappua minuu, ku minun sana ei sua teis sijua.38Minä pagizen sidä, midä olen nähnüh Tuatan luo – a tüö luajitto sidä, midä omas tuatas tiijokse saitto.»

39Hüö vastattih Iisusale: «Meijän tuatto on Avraam.» Iisus sanoi: «Ku olizitto Avraaman lapset, tüö ruadazitto Avraaman ruadoloi.40No nügöi tüö tahtotto tappua minuu, miestü, kudai teile sanoi toven, sen, min Jumalas kuuli. Avraam ei luadinuh muga.41Tüö luajitto juuri muga, kui teijän tuatto.»

Hüö sanottih: «Müö emmo ole äbärehet. Meil on üksi tuatto, Jumal.»42Iisus vastai: «Ku Jumal olis teijän Tuatto, tüö suvaiččizitto minuu, ku olen lähtenüh Jumalaspäi da tulluh tänne. En minä omal himol ole tulluh, a Häi tüöndi minuu.43Miksebo tüö etto ellendä minun paginua? Sendäh, ku etto voi ni kuunnella, midä minä sanon.44Tüö oletto lähtenüh pahalazespäi. Häi on teijän tuatto, i hänen mieldü müö tüö tahtotto ruadua. Sattan on alguu müö olluh piäniekku. Häi on loitton tovespäi, sidä häi ei tunne. Konzu häi kielastelou, häi luadiu omua iččie müö, ku on kielastelii da kielastuksen tuatto.45No minuu tüö etto usko, ku minä pagizen tottu.46Olengo minä luadinuh riähkiä? Voibigo ken teis sen ozuttua? A ku paissen tottu, miksebo etto usko minuu?47Se, ken on Jumalaspäi, kuulou midä Jumal pagizou. Tüö etto kuule, ku etto ole Jumalaspäi.»

Iisus da Avraam

48Jevreit sanottih Iisusale: «Emmogo müö tottu pagize, ku sanommo: sinä olet samarielaine, i sinus on karu. Eigo muga olla dielot?»49Iisus vastai: «Ei minus ole karuu. Pien kunnivos Tuattua, a tüö huiguatto minuu.50En eči kunnivuo ičele, no on toine, kudai eččiü da suudiu.51Toven, toven sanon teile: ken noudau minun sanua, se ni igänäh ei näi surmua.»

52Jevreit sanottih Hänele: «Nügöi müö näimmö: sinus on karu. Avraam on kuolluh, dai Jumalan iänenkandajat, a sinä sanot: 'Ken noudau minun sanua, sille ni igänäh ei tule surmu vastah.'53Sinägo sit olet suurembi kui meijän Avraam-tuatto? Häi on kuolluh, kuolluot ollah i Jumalan iänenkandajat. Kenennübo sit iččie piet?»

54Iisus vastai: «Ku minä iče ülendännen omua kunnivuo, se kunnivo ei ole nimittumas hinnas. No minun kunnivuo ülendäü Tuatto, Häi, kudamua tüö sanotto omakse Jumalakse.55Tüö etto ole opastunnuh Händü tiedämäh, a minä tiijän Händü. Ku sanozin: 'En tiijä Händü', olizin kielastelii kui tüö. No minä tiijän Händü da novvan Hänen sanua.56Teijän tuatto, Avraam, oli ihastuksis, ku roihes nägemäh minun päivän. Häi nägi sen i ihastelih.»

57Jevreit sanottih Hänele: «Et ole ni viijenkümmenen vuvven igäine, a buiteku olet nähnüh Avraamua!»58Iisus vastai: «Toven, toven sanon teile: enne ku Avraam tuli täh muailmah, minä jo olin.»59Sit hüö allettih kerätä kivii, ku tahtottih lükkie Häneh, no Iisus vältüi heijän silmispäi i lähti jumalankoispäi.


*a 8:24 Tekstan sanondu «minä olen se, ken olen» vihjuau Jumalan nimeh 'Minä-olen'. 2 Moisein kniigu 3:14.

предыдущая глава Глава 8 следующая глава