Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
KIRJEINE EVREJALAIŽILE | Kirje heprealaisille |
Chapter 11 | Luku 11 |
| 1Uskondal tuleb todeks se, mihe mö nadeimoiš. Uskond abutab nägištada sidä, mi om nägumatoi. | 1Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. |
| 2Jumalale oliba mel'he amu elänuded ezitatad heiden uskondan täht. | 2Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen. |
| 3Uskondal mö el'gendam, miše mir om tehtud Jumalan sanal, i se, midä mö nägem, om tulnu nägumatomaspäi. | 3Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. |
| 4Uskondan kal't Avel' toi Jumalale paremban žertvan, mi Kain. Uskondan kal't Avel' sai todištusen, miše hän om tozioiged. Necen Jumal todišti otten hänen lahjad. Uskondan kal't Avel' pagižeb völ jäl'ges surmad-ki. | 4Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu. |
| 5Uskondan täht Enoh ottihe man pälpäi surmad nähmata. Händast niken ei voind löuta, sikš miše Jumal oti händast. Ka jo edel necidä otandad hän oli sanu todištusen, miše oli elänu Jumalan melen mödhe. | 5Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle. |
| 6A uskondata ei voi olda Jumalale mel'he. Sille, ken tuleb Jumalan edehe, pidab uskta: Jumal om, i hän maksab hüväl nenile, ked händast eciba. | 6Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät. |
| 7Uskondan täht Noi sai Jumalaspäi vestin siš, mi ei olend völ nägubal, i pühäs pöl'gästuses tegi suren venehen ičeze kanznikoiden päzundaks. Hänen uskond sudi [kaiken] mirun i andoi hänele ičeleze jäl'gestuseks sen, min saba uskojad — tozioiktusen. | 7Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee. |
| 8Uskond käski Avraamale kulištada Jumalan kucundan da lähtta sihe maha, kudamban Jumal oli toivotanu antta hänele jäl'gestuseks. Hän läksi matkha, tedmata kuna mäneb. | 8Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. |
| 9Sikš ku hän uskoi, hän eläškanzi pagenikan siš mas, kudamb oli hänele toivotadud, i eli sigä kangazpertižiš Isakanke i Jakovanke — heile-ki se oli toivotadud. | 9Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; |
| 10Avraam varasti sidä lidnad, kudambal om alanduz i kudamban arhitektoran da tegijan om iče Jumal. | 10sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala. |
| 11Hänen ak Sarra mugažo uskondan vägel sai lapsen, hot' [oli plodutoi] dai hänen sündutandigä-ki oli jo jäl'gil, no hän uskoi toivotusen andajale. | 11Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. |
| 12Sikš ühtespäi, kudamb oli jo plodutomas igäs, om sündnu muga äi rahvast, mi om tähthid taivhas i letet meren randal. | 12Sentähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti. |
| 13Hö kaik koliba uskondanke. Sidä, midä heile oli toivotadud, hö ei sanugoi; hö oliba vaiše edahanpäi nähnuded sen da olnuded hüviš meliš i sanunuded ičtaze verhikš da tulnuzikš necile male. | 13Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä. |
| 14Ked muga sanuba, hö necil ozutaba, miše eciba kodimad. | 14Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. |
| 15Ku heiden meliš kaiken aigan olnuiži se ma, kudambaspäi hö läksiba, hö voinuižiba pörtas sinna. | 15Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; |
| 16Ka ei, hö varastaba parembad sijad, taivhališt, sikš Jumalale ei ole huiged kuctas heiden Jumalaks. Hän jo lidnan-ki heiden täht om vaumištanu. | 16mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin. |
| 17Uskondan täht Avraam toi Isakan žertvaks, konz händast kodvdihe. Hän oli vaumiž panda altarile žertvaks ičeze üksjaižen poigan, hot' oli sanu toivotused, | 17Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut |
| 18i hot' hänele oli sanutud: «Isakan kal't tuleba sinun lapsed.» | 18ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen", |
| 19Hän lugi, miše Jumal mahtab eläbzoitta eskai kollijoišpäi, sikš sai-ki poigan tagaze kuti eläbzumižen znamaks. | 19sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin. |
| 20Uskondan täht i pidäden meles tulijad aigad, Isak blahoslovi ičeze poigad — Jakovan da Isavan. | 20Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin. |
| 21Uskondan täht Jakov koldes blahoslovi Josifan molembid poigid i loiči tugetes palikoho. | 21Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten. |
| 22Uskondan täht Josif surmad vaste pagiži sidä, miše Izrail'an rahvaz lähteb Egiptaspäi, da nevoi, midä tehta möhemba hänen luile. | 22Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa lähetessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa. |
| 23Uskond käski Moisejan kazvatajile koume kud peitelda poigad, sikš ku hö nägiba, mitte lujas čoma laps' om, eskai ei varaidanugoi faraonan käsköd. | 23Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä. |
| 24Moisei uskoi, i sikš kazdes aigvoččeks ei tahtoind, miše händast sanutihe faraonan tütren poigaks. | 24Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. |
| 25Hän paremba tahtoi tirpta mokid ühtes Jumalan rahvahanke, mi sada grähkäs lühüdaigaižid ihastusid. | 25Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, |
| 26Hän lugi, miše huiktuz', kudambad hän tirpab Hristosan täht, om kal'hemb, mi kaik Egiptan bohatuz', sikš ku nägi tulijan paukan. | 26katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti. |
| 27Uskondan täht Moisei läksi Egiptaspäi kunigahan vihad varaidmata. Hän kuti nägi Nägumatoman, i sikš oli vahv. | 27Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti. |
| 28Uskondan täht edel lähtendad Moisei tegi Izrail'an rahvahale Äipäivän i käski heile voidelta uksenpeled verel, miše angel, kudamb tuliži rikmaha egiptalaižiden ezipoigid, ei koskiži izrail'aižiden lapsid. | 28Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisenvieton ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin. |
| 29Uskondan vägel izrail'aižed astuiba päliči Rusktas meres kuti kuivad madme, no konz egiptalaižed tahtoiba tehta sidä-žo, ka hö upsiba. | 29Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat. |
| 30Uskondan vägel mureniba Jerihonan seinäd, konz ümbri niiš oli kävutud seičeme päiväd. | 30Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää. |
| 31I ku vedeluznaine Raav uskoi, hän hüvin vastsi tedustajid i [sattes heid tošt tedme] ei kolend ühtes uskmatomidenke. | 31Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa. |
| 32Midä völ sihe ližadaižin? Minai ei täuduiži aigad, ku starinoičižin Gedeonas, Varakas, Samsonas, Jeffajas, Samuilas i [toižiš] sanankandajiš. | 32Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista, |
| 33Uskondan vägel hö vägestiba valdkundad, pidiba oiktust da saiba toivotadud, saupsiba levoiden kidad, | 33jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, |
| 34sambutiba lämoin da peitlihe suriden veičiden teraspäi. Hö oliba vägetomad, no tegihe vägevikš, oliba vahvad toras, küksliba vihanikoiden torakogod. | 34sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot. |
| 35Naižed saiba ičeze kolnuzid läheližid tagaze eläbikš. Erasid mokitihe surmhasai, no hö ei otnugoi taritud päzundad, miše voižiba päzuda parembaha eläbzumižehe. | 35On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen; |
| 36Erased saiba nagrandusid da rozgid, völ čapid da türmid. | 36toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; |
| 37Erasihe taceltihe kivil surmhasai, erasid pilitihe kahthe, a erasid čaptihe surel veičel. Hö käveliba lambhan da kozan nahkoiš, tirpoiba mairišt, heid ahtištadihe da mokitihe. | 37heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä - |
| 38Nece mir ei olend sen arvokaz, miše hö eläižiba siš, i sikš heile pidi kävuda mägil da rahvahatomas mas, eläda kal'l'ondusiš da makopiš. | 38he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle -; he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa. |
| 39Kaikiš neniš mehiš om sanutud vaiše hüväd heiden uskondan täht, no sidä, mi om toivotadud, hö ei sanugoi. | 39Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu; |
| 40Jumal oli meiden täht vaumištanu völ parembad, no sidä parembad mö voim sada vaiše kaik ühtes. | 40sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen. |
Chapter 11
