Your word is a lamp to my feet

Bibles in the Fenno-Ugric languages



Bible

Choose Language

New Testament Books

предыдущая главаследующая глава

view with a second Bible

Uz’ Zavet vepsän kelelPyhä Raamattu (1933/1938)

KIRJEINE EVREJALAIŽILE

Kirje heprealaisille

Chapter 3

Luku 3

1Ka muga, pühäd uskondvelled, mugažo Taivhaližen kuctud, kackat Iisusaha Hristosaha, meiden uskondan apostolaha i ülembaižehe papihe.1Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen,
2Iisus om uskoline sille, ken händast necile radole om pannu, kut Moisei-ki oli uskoline «kaikes hänen kodin kacundas».2joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa".
3No Iisus om pandud korktembale arvsijale, mi Moisei, severdan korktembale, miverdan pertin sauvojan arv om korktemb pertin arvod.3Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.
4Kaikutte pert' om saudud kenen-se käzil, no Jumal om saunu kaiken.4Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.
5Moisei oli uskoline «kaikes hänen kodiš», no oli vaiše kuti käskabunik. Hänen radole pidi olda ozutesen siš, miš Jumal tahtoi pagišta tulijal aigal.5Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman,
6A Hristos om Poig, hänen käzihe om anttud kaik kodi. I sen kodin olem mö, ku kaičem vahvas i lophusai rohktust da nadejad, kudambad andaba meile ihastust.6mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.
7I sikš, kut Pühä Heng sanub:
— Tämbei, ku tö kulet hänen änen,
7Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,
8algat kovitagoi ičetoi südäimid,
muga kut tegiba teiden tatad,
konz hö libuiba mindai vasthapäi
i kodviba minun tirpandad rahvahatomas mas.
8älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa,
9Sigä hö kodviba minun tirpandad
i nägiba minun radod
nellänkümnen voden aigan.
9jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;
10Sikš minä kurktuin necen rodun päle i sanuin:
«Kaiken aigan hö oma segoinuded
ičeze südäimiš.»
Hö ei tahtoinugoi mända minun tedme,
10sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: `Aina he eksyvät sydämessään`; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni;
11i sikš minä vihas andoin vahvan sanan:
«Hö nikonz ei päzugoi
minun lebutahoze.»
11ja niin minä vihassani vannoin: `He eivät pääse minun lepooni`."
12Ka kackat, velled, miše niken teišpäi südäimes ei oliži paha da uskmatoi i miše et käraudaižihe eläbas Jumalaspäi.12Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta,
13I rohkenzoitkat toine tošt kaikuččen päivän, kuni voib sanuda «tämbei», miše grähk ei manitaiži teid nikeda da ei kovitaiži teiden südäimid.13vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;
14Ved' meil om ühthine Hristosanke oza, vaiše voižim lophusai püžuda vahvoin siš uskondas, kudamb meil om olnu ezmässai.14sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.
15Necen polhe om sanutud muga:
— Tämbei, ku tö kulet hänen änen,
algat kovitagoi ičetoi südäimid,
kut tegit siloi, konz libuit händast vasthapäi.
15Kun sanotaan: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa",
16Ked kuliba, no üks'kaik libuiba vasthapäi, ka ei-ik hö olnugoi siš artelišpäi, keda Moisei vedi Egiptaspäi?16ketkä sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä?
17Kenen päle Jumal oli käregandenu nel'l'kümne vot? Ka neniden päle, ked lanksiba grähkähä i heiden hibjad jäiba sen jäl'ghe rahvahatomha maha.17Mutta keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan?
18Kenele hän andoi vahvan sanan, miše hö ei päzugoi hänen lebutahoze? Ka kundlematomile.18Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille?
19Sikš mö nägem-ki: hö ei voinugoi päzuda sinna, ku hö ei usknugoi.19Ja niin me näemme, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä.


предыдущая глава Chapter 3 следующая глава