Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EZMÄINE KIRJEINE FESSALONIKALAIŽILE | Paavalin ensimmäinen kirje tessalonikalaisille |
Chapter 3 | Luku 3 |
| 1Ka sid', ku em voinugoi enambad tirpta, pätim iče jäda Afinaha, | 1Sentähden me, kun emme enää voineet kestää kauemmin, päätimme jäädä yksinämme Ateenaan, |
| 2a teidennoks oigenzim Timofejan. Hän om meiden vel'l', Jumalan käskabunik i meiden radvel'l' Hristosan hüvän vestin sanelendas. Hänele pidi vahvištada teid i ližata teile rohktust uskondas, | 2ja lähetimme Timoteuksen, veljemme ja Jumalan palvelijan Kristuksen evankeliumissa, vahvistamaan teitä ja rohkaisemaan teitä uskossanne, |
| 3miše niken ei välleniži neniš ahtištusiš. Tö ved' tedat, miše muga om pandud meile meiden elos. | 3ettei kukaan horjuisi näissä ahdingoissa. Sillä itse te tiedätte, että meidät on semmoisiin pantu. |
| 4Konz mö olim teidenno, jo edelpäi sanuim, miše meil linneb ahtištusid. Muga om tehnus-ki, kut tö tedat. | 4Sanoimmehan, kun olimme teidän tykönänne, teille jo edeltäpäin, että meidän oli ahdinkoon joutuminen, niinkuin on käynytkin ja te tiedätte käyneen. |
| 5Sid', ku en voind enambad tirpta, ka oigenzin Timofejan tedištamha teiden uskondas. Ved' varaižin, ei-ik manitai ole manitanu teid da ei-ik männugoi meiden radmokad uhtei. | 5Sentähden minä, kun en enää jaksanut kestää kauemmin, lähetinkin tiedustelemaan teidän uskoanne, ettei vain kiusaaja liene teitä kiusannut ja meidän vaivannäkömme mennyt hukkaan. |
| 6Nügüd' Timofei om pördnus teidennopäi i tonu meile hüväd vestid teiden uskondas i armastuses. Hän starinoiči, miše tö johtutelet meid hüvil sanoil i tahtoit nägištada meid mugažo lujas, kut mö-ki teid. | 6Mutta nyt, kun Timoteus tuli teidän tyköänne meidän tykömme ja toi meille ilosanoman teidän uskostanne ja rakkaudestanne ja siitä, että te aina pidätte meitä rakkaassa muistossa ikävöiden meitä nähdäksenne niinkuin mekin teitä: |
| 7Muga, velled, teiden uskond om ližadanu meihe rohktust necen ahtištusen i mokan aigan. | 7sentähden olemme teidän uskostanne, veljet, saaneet lohdutusta teihin nähden kaikessa hädässämme ja ahdistuksessamme; |
| 8Nügüd' voim eläda edemba, ku tö püžut vahvas Jumalas. | 8sillä nyt me elämme, jos te seisotte lujina Herrassa. |
| 9Kutak voižim kitta Jumalad teiš i kaikes siš ihastuses, mitte om meil Jumalan edes teiden tagut! | 9Kuinka voimmekaan kyllin kiittää Jumalaa teidän tähtenne kaikesta siitä ilosta, mikä meillä teistä on Jumalamme edessä! |
| 10Öd i päiväd mö loičem kaikes südäimespäi, miše voižim nägištada teid i ližata teile, midä ei täudu völ teiden uskondas. | 10Öin ja päivin me mitä hartaimmin rukoilemme saadaksemme nähdä teidän kasvonne ja täyttää sen, mitä teidän uskostanne puuttuu. |
| 11Iče Jumal, meiden Tat, da meiden Ižand Iisus Hristos tazoitagha te teidennoks. | 11Mutta hän itse, meidän Jumalamme ja Isämme, ja meidän Herramme Jeesus ohjatkoon meidän tiemme teidän tykönne. |
| 12Ližadagha Ižand täudel märal teile armastust toine toižhe i kaikihe mehiže — muga, kut mö-ki armastam teid — | 12Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan, |
| 13i vahvištagha teiden südäimed, miše ned oližiba pühäd da vigatomad meiden Jumalan i Tatan edes, konz meiden Ižand Iisus Hristos tuleb kaikiden hänen uskojidenke. Amin'. | 13vahvistaaksensa teidän sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä meidän Jumalamme ja Isämme edessä, meidän Herramme Jeesuksen tulemuksessa, kun hän tulee kaikkien pyhiensä kanssa. |
Chapter 3
