Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
JOANNAN EZMÄINE KIRJEINE | Johanneksen ensimmäinen kirje |
Chapter 5 | Luku 5 |
| 1Kaikutte, ken uskob sihe, miše Iisus om Hristos, se om sündnu Jumalaspäi, i kaikutte, ken armastab tatad, ka armastab hänen last-ki. | 1Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt. |
| 2I sišpäi mö tedam, miše armastam Jumalan lapsid, ku armastam Jumalad da eläm hänen käsköiden mödhe. | 2Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä. |
| 3A armastuz Jumalaha om siš, miše mö eläm hänen käsköiden mödhe, i hänen käsköd ei olgoi jügedad. | 3Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; |
| 4Ved' kaikutte, ken om sündnu Jumalaspäi, vägestab mirun. A se vägestuz om meiden uskond, se om-ki vägestanu mirun. | 4sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme. |
| 5Ken völ voib vägestada mirun? Ken? Vaiše se, ken uskob: Iisus om Jumalan Poig. | 5Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika? |
| 6Hän, Iisus Hristos, om tulnu veden i veren kal't, ei vaiše ühten veden kal't, a veden da veren kal't. I Heng om necen todištai, sikš ku Heng om tozi. | 6Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus. |
| 7Sikš om koume todištajad taivhas: Tat, Sana i Pühä Heng, i ned koume om üks' ünäine. | 7Sillä kolme on, jotka todistavat: |
| 8I koume om todištajad mal: Heng, vezi i veri, i neniden koumen todištuz om ühtejitte. | 8Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä. |
| 9Ved' mö uskom rahvahan todištushe, a äjan vahvemb om Jumalan todištuz, sen täht ku se om Jumalan todištuz, i hän om todištanu ičeze Poigas. | 9Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa. |
| 10Ken uskob Jumalan Poigha, sil todištuz om südäimes. No ken ei usko Jumalan todištushe, tegeb hänespäi kelastajan, sen täht ku ei usko sihe, midä Jumal om sanunu ičeze Poigas. | 10Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa. |
| 11I nece om todištuz: Jumal om andnu meile igähižen elon, i nece elo om hänen Poigas. | 11Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. |
| 12Kenel om [Jumalan] Poig, sil om elo. Kenel ei ole Jumalan Poigad, sil ei ole elod. | 12Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. |
| 13Necen kaiken minä olen kirjutanu teile, Jumalan Poigan nimehe uskojile, miše tedaižit: Jumalan Poigha uskten teil om igähine elo. | 13Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä. |
| 14I mö voim rohktas läheneda Jumalaha uskten, miše hän kuleb meid, ku pakičem hänen tahton mödhe. | 14Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä. |
| 15I ku tedam, miše hän kuleb meid kaikes, midä hänel pakičem, ka tedam mugažo, miše meil om jo se, midä olem hänel pakičenuded. | 15Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet. |
| 16Ku ken-se nägeb velled tehmas grähkäd, kudamb ei ve surmha, hän loičkaha i sid' Jumal andab sille elon; minä pagižen neniden polhe, kenen grähkäd ei vegoi surmha. No om grähkid, kudambad veba surmha, i mugoižiš grähkiš minä en kucu loičmaha. | 16Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava. |
| 17Kaikutte paha tego om grähk, no mugomid-ki grähkid om, kudambad ei vegoi surmha. | 17Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi. |
| 18Mö tedam, miše ni üks' Jumalaspäi sündnu ei tege grähkid. No hän, kudamb sündui Jumalaspäi, varjoičeb kaikuttušt, ka soton ei tartu heihe. | 18Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha. |
| 19Mö tedam, miše olem Jumalaspäi, no kaik mir om sotonan valdas. | 19Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa. |
| 20Tedam mö sen-ki: Jumalan Poig om tulnu da andnu meile el'gendusen, miše tundižim händast, kudamb om Todesine. I hänes, Todesižes, mö eläm, ku olem hänen Poigas Iisusas Hristosas. Hän om tozi Jumal i igähine elo. | 20Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä. |
| 21Lapsuded, püžugat eriži tühjiš jumaloišpäi! Amin'. | 21Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia. |