Your word is a lamp to my feet

Bibles in the Fenno-Ugric languages



Bible

Choose Language

New Testament Books

предыдущая главаследующая глава

view with a second Bible

Uz’ Zavet vepsän kelelPyhä Raamattu (1933/1938)

EVANGELII JOANNAN MÖDHE

Johanneksen evankeliumi

Chapter 4

Luku 4

1Konz Iisus tedišti, miše farisejad oliba kulištanuded, miše hän keradab ümbri ičtaze enamban openikoid i valatab enamban mi Joan —1Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes
2a todeks-se Iisus iče ei valatand, vaiše hänen openikad —2- vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa -
3ka hän läksi Judejaspäi i tuli tagaze Galilejaha.3jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan.
4Hänele pidi mända Samarian kal't.4Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.
5Muga Iisus tuli Samarian Sihar-lidnaha. Läheli sidä oli manpala, kudamban Jakov oli andnu ičeze poigale Josifale.5Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille.
6Sigä oli Jakovan kaiv. Iisus väzui matkas i ištuihe kaivonnoks. Oli keskpäiv, kudenz' čas.6Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki.
7Üks' samarialaine naine tuli amundamha vet. Iisus sanui hänele: «Anda minei joda.»7Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda".
8Openikad oliba männuded lidnaha ostmaha sömäd.8Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
9Samarialaine naine sanui: «Sinä ved' oled evrejalaine — ka kut sinä pakičed joda samarialaižel naižel?» Ved' evrejalaižil ei ole nimiččid azjoid samarialaižidenke.9Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.
10Iisus sanui naižele: «Ku tedaižid, midä Jumal andab lahjaks, i el'gendaižid, ken pakičeb sinai joda, ka pakičižid iče hänel, i hän andaiži sinei eläbad vet.»10Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: `Anna minulle juoda`, niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
11Naine sanui: «Hüvä mez', sinai ei ole astijad amunta vet, a kaiv om süvä. Kuspäi sinä eläbad vet otaižid?11Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
12Jose sinä oled suremb meiden tatad Jakovad, kudamb andoi meile necen kaivon? Hän iče joi neciš kaivospäi vet, i sidä joiba hänen poigad i hänen živatad.»12Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"
13Iisus sanui hänele: «Kaikuččele, ken job necidä vet, tuleb möst jomannäl'g,13Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,
14no sille, ken job minai anttud vet, igäs ei tule jomannäl'gäd. Siš vedespäi, mittušt minä andan, tegese hänes purde, miččespäi vodaškandeb igähižen elon vezi.»14mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
15Naine sanui: «Hüvä mez', anda minei necidä vet, miše minei enamba ei tuliži jomannäl'gäd, i ei tarbiž kävuda tänna amundamha vet.»15Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa".
16Iisus sanui hänele: «Mäne kucmaha ičeiž mužikad-ki tänna.»16Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne".
17«Minai ei ole mužikad», naine sanui. Iisus sanui: «Oikti pagižid: sinai ei ole mužikad.17Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä". Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: `Ei minulla ole miestä`,
18Viž mužikad sinai oli jo, i se, kenenke nügüd' eläd, ei ole sinun mužik. Täs sinä pagižid toden.»18sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden."
19Naine sanui: «Hüvä mez', minä homaičen, miše sinä oled Jumalan sanankandai.19Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
20Meiden tatad oma kumardanus Jumalale necil mägel, a tö, evrejalaižed, sanut, miše se taho, kus tarbiž kumartas, om Jerusalimas.»20Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."
21Iisus sanui: «Usko minei, naine: tuleb aig, konz tö et kumardagoiš Tatale et necil mägel, dai et Jerusalimas-ki.21Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
22Tö kumardatoiš sille, kudambad et tuntkoi, no mö kumardamoiš sille, kudamban tundem, sikš ku päzutand tuleb evrejalaižišpäi.22Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
23Tuleb aig — se om-ki tulnu jo — konz kaik todesižed kumardelijad zavodiba kumardeldas Tatale henges i todes. Mugoižid kumardelijoid Tat ecib-ki ičeleze.23Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24Jumal om heng, i sikš nenile, ked hänele kumardasoiš, tarbiž kumartas henges i todes.»24Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."
25Naine sanui: «Ka minä tedan, miše Messia tuleb.» — Messia nece om Hristos. — «Ku hän tuleb, ka avaidab meile kaiken.»25Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki".
26Iisus sanui: «Minä olen se, minä, kudamb pagižen tägä sinunke.»26Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi".
27Sid'-žo tuliba hänen openikad. Hö čududelihe, miše Iisus pagiži naiženke, no ni üks' ei sanund: «Midä sinä tahtoid?» vai: «Miš sinä pagižed naiženke?»27Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä pyydät?" tai: "Mitä puhelet hänen kanssaan?"
28Naine jäti vezin'okačun sihe, mäni lidnaha i sanui mehile:28Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:
29«Tulgat kacmaha mest, kudamb sanui minei kaiken, midä olen tehnu! Ei-ik hän ole Messia?»29"Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?"
30Mehed läksiba lidnaspäi i tuliba Iisusannoks.30Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa.
31Sil aigal openikad sanuiba Iisusale: «Ravvi, tule sömha.»31Sillävälin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!"
32No hän sanui heile: «Minai om söm', kudamban polhe tö et tekoi.»32Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä".
33Openikad pagižiba kesknezoi: «Om-ik ken-se tonu hänele sömäd?»33Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?"
34No Iisus sanui: «Minun söm' om se, miše minä radan minun Oigendajan tahton mödhe, i tegen vaumheks hänen tön.34Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.
35Et-ik tö sanugoi: ‘Om völ nel'l' kud rahnmižehesai’? Minä sanun: Kackat ümbri! Pöudod oma jo vauktad, vil'l' om jo küpsnu rahnmižeks.35Ettekö sano: `Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu`? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.
36Rahnoi sab paukan jo nügüd', hän keradab villäd igähižehe eloho, i muga semendai i rahnoi saba ihastust ühtes.36Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.
37Täs om oiged muštatiž: ‘Üks' semendab, toine rahnob.’37Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen.
38Minä olen oigendanu teid rahnmaha sidä, min täht tö et radnugoi. Toižed radoiba higo ocas, a tö tulit keradamha heiden radon satusid.»38Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."
39Äjad necen samarialaižen lidnan eläjišpäi uskoškanziba Iisusaha naižen todištusen kal't, konz kulištiba hänen sanad: «Hän sanui minei kaiken, midä olen tehnu.»39Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt".
40Sen täht konz samarialaižed tuliba Iisusannoks, hö pakičiba händast jäda lidnaha, i hän jäi-ki sinna kahteks päiväks.40Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää.
41Völ enamban rahvast uskoškanziba Iisusaha, konz kulištiba hänen sanad,41Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden,
42i hö sanuiba naižele: «Nügüd' em uskkoi vaiše sinun sanoiden kal't. Mö olem iče kulnuded händast i tedam, miše hän om todeks-ki mirun Päzutai, Messia.»
42ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja".
43Kahtes päiväs päliči Iisus läksi sigäpäi Galilejaha.43Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan.
44Hän iče oli todištanu, miše Jumalan sanankandajad ei arvostagoi ičeze kodimas,44Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa.
45no konz hän tuli Galilejaha, galilejalaižed vastsiba händast hüvin. Hö-ki oliba kävunuded Jerusalimas praznikale i nähnuded, midä Iisus sigä praznikan aigan tegi.45Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaikki, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlille.
46Iisus tuli möst Galilejan Kanaha, kus oli tehnu veden vinaks. Kapernaumas oli kunigahan radnik, kudamban poig läžui.46Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti.
47Kulištades, miše Iisus oli tulnu Judejaspäi Galilejaha, hän läksi Iisusannoks i pakiči, miše hän tuliži i tegiži tervheks poigad, kudambal oli surm hambhiš.47Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä oli kuolemaisillaan.
48Iisus sanui hänele: «Tö et uskkoi, kuni et nägištagoi tundmuztegoid i čudoid.»48Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko".
49No nece mez' pakiči: «Hüvä mez', tule, kuni minun poig ei ole kolnu.»49Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: "Herra, tule, ennenkuin minun lapseni kuolee".
50Siloi Iisus sanui: «Mäne kodihe. Sinun poig om terveh.»Mez' uskoi, midä Iisus hänele sanui, i läksi.50Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää". Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni.
51Konz hän oli völ tel, hänen käskabunikad tuliba vastha i sanuiba: «Sinun poig om terveh.»51Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli.
52Mez' küzui heil, konz poigale tegihe paremba, i hö sanuiba: «Eglai, seičemendel časul žar laskihe.»52Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä".
53Sid' tat el'genzi, miše nece oli tehnus ani siloi, konz Iisus sanui hänele: «Sinun poig om terveh», i hän i kaik hänen kodihižed uskoiba Iisusaha.53Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: "Sinun poikasi elää". Ja hän uskoi, hän ja koko hänen huonekuntansa.
54Nece oli Iisusan toine tundmuztego, i hän tegi sen, konz pördihe Judejaspäi Galilejaha.
54Tämä oli taas tunnusteko, toinen, jonka Jeesus teki, tultuaan Juudeasta Galileaan.


предыдущая глава Chapter 4 следующая глава