Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLI JUAKON KIRJANI

Глава 5

Varotuš pohatoilla

1Kuulkua, työ pohatat! Itkekkyä ta valittakkua šitä kurjutta, mi teilä on tulošša.2Tiän pohasvuot on hapattu ta tiän vuattiet on koin šyömie.3Tiän kulta ta hopie on ruoššuttu. Niijen ruošme tovistau teitä vaštah ta šyöy tiän lihua kuin tuli. Työ oletta kerännyn äijän eluo näinä lopun aikoina.4Työ että makšan palkkua ruatajilla, kumpaset oltih tiän vil'l'oja leikkuamašša. Kuulkua: še palkka karjuu, ta leikkuajien valitukšet nouštih Hospotin Savaofan korvih.5Työ viettijä muan piällä yllinkylläistä elämyä ta mänijä omie himoja myöte. Työ oletta lihottan tiän šytäntä vieläi omana tappopäivänä.6Työ suutija ta tappoja Oikiemielisen; Hiän ei pannun teilä vaštah.

Hospotin tulon vuottamini

7Šamoin työki, vellet, keštäkkyä Hospotin tuloh šuate. Kaččokkua, mitein muanruataja vuottau kallehie muan antimie. Käršivällisešti hiän vuottau šyyš- ta kevätvihmoja.8Työ niise olkua käršivälliset ta pisykkyä lujina, šentäh kun Hospotin tulo on lähellä.9Vellet, elkyä valittakkua toini toisen piällä, jotta teitä ei suutittais. Kaččokkua, Suutija jo šeisou ovilla.10Vellet, ottakkua muokkien keštämiseššä ta käršimiseššä malliksi Jumalan viessintuojat, kumpaset paistih Hospotin nimeššä.11Niitä, ket keššetäh loppuh šuate, myö šanomma ošakkahiksi. Työ oletta kuullun, mitein Jovi kešti, ta mitä Hospoti anto hänellä šen keštämisen lopušša. Hospoti on armollini ta prostija.

12Ennein kaikkie, vellet, elkyä pošiutukkua taivahan, muan tahi minkänä muun kautti. Konša oletta myöti, šanokkua vain: «Ka no». Konša kiellättä, šanokkua: «Ei». Muitein työ jouvutta suutittaviksi.

Malitun voima

13Kun kellä teistä ollou muokkie, hiän moliutukkah. Kun ken ollou hyvillä mielin, hiän laulakkah psalmija.14Kun ken teistä läsinöy, kuččukkah hiän luokšeh uškojakunnan vanhimmat. Anna hyö voijellah häntä pyhävoilla Hospotin nimeššä ta molitah hänen puolešta.15Uškuon šanottu malittu parentau läsijän. Hospoti noštau hänet jaloillah, ta kun hiän ollou riähkäytyn, hänellä prostitah.16Niin jotta šanokkua omat riähät toini toisella ta moliutukkua toini toisen puolešta, jotta parenisija. Oikiemielisen malittu on voimakaš ta äijän voipa.17Il'l'a oli šamanmoini ihmini kuin myöki. Hiän moliutu vaipumatta, jotta ei vihmuis, ta niin mualla ei vihmun kolmeh ta puoleh vuoteh.18Ta konša hiän tuaš moliutu, taivaš anto vihman, ta mua kašvatti vil'l'an.

19Vellet, kun teistä ken kiäntynöy pois tositiijošta ta toini ohjannou hänet jälelläh oikiella tiellä,20niin tietäkkyä tämä: ken kiäntäy riähkähisen viärältä tieltä, še pelaštau hänet kuolomašta ta kattau hänen monet riähät.


предыдущая глава Глава 5 следующая глава