Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJEINE FILIPPALAIŽILE

Глава 3

Kut Jumalan edes olda tozioiktan

1Minun velled, völ sanun, pidägat hüväd mel't Ižandas! Minä en väzu kirjutada teile neniš-žo azjoiš, a se kaičeb teid pahaspäi.

2Olgat eriži neniš koirišpäi, neniš pahoiš radnikoišpäi, neniš hibjan travijoišpäi.3Tozi ümbrileiktud olem mö, ked služim Jumalale kaikel hengel, ked ülendelemoiš Hristosal Iisusal, ked em nadeide sihe, midä om tehtud meiden hibjale,4hot' minä voižin-ki! Ku ken-ni meletab, miše voib nadeidas ičheze, ka minä völ enamba.5Ümbrileiktuz tehtihe minei kahesandel päiväl sündundaspäi, olen izrail'aine, Veniaminan roduspäi, olen evrejalaine i sünduin evrejalaižiš kazvatajišpäi. Midä koskeb käskišton opendust, ka minä olin farisei,6kaikel minun vägel minä küksin Jumalan uskondkundad. Midä käskišt lugeb hüväks, ka kaikes olin oiktan.7No kaiken necen, midä ezmäi lugin satuseks, nügüd' Hristosan täht lugen kadotuseks.8I en vaiše necidä luge kadotuseks, kadotuz om kaik, sikš ku minun Ižandan Hristosan Iisusan tundemine om minei kal'hemb kaiked tošt. Hänen täht minä kadotin kaiken, lükäižin polhe kuti murdod, miše voižin sada ičelein Hristosad,9i miše näguiži kaikile: minä olen hänes i olen tozioiged en ičein radoil, en elol käskišton mödhe, a sil, miše uskon Hristosaha; Jumal lugeb tozioiktaks vaiše sidä, ken uskob.10Minä olen kadotanu kaiken, miše tedištada Hristosad, hänen eläbzumižen väged, olda ühtes hänenke hänen goriš i tehtas hänen karččeks hänen surmas,11en-ik minä mugoižen oldes voiži eläbzuda kollijoišpäi.

Vägestajan pauk om taivhaline elo

12Minä en pagiže, miše oližin sanu necen kaiken vai tehnus kaikes mugoižeks, miččeks pidaiži. No minä kaikel vägel tahtoin sabutada sidä, kut Hristos Iisus om sabutanu mindai-ki.13Velled, en ole mugošt mel't, miše olen jo sanu sen. Vaiše necen voin sanuda: jätan melespäi sen, mi om tagana, tahtoižin sidä, mi om edes.14Minä joksen agjahasai samha vägestajan paukan, taivhaližen elon. Sinna Jumal kucub Hristosan Iisusan lapsid.15Muga pidab meletada kaikile meišpäi, ked hengeližen elon polespäi oma kaznuded täuz'igäižikš. A ku miččiš-ni sijoiš tö olet tošt mel't, ka Jumal avaidab teile sen-ki sijan.16I kaiken-se, midä mö olem jo sabutanuded, ka muga meile pidab meletada i sen mödhe eläda.

17Velled, olgat kut minä da kackat nenihe, ked eläba sen mödhe, midä oma nähnuded meiš.18Ved' paksus olen sanunu teile i völ sanun kündled sil'miš: äjad eläba kut Hristosan ristan vihanikad.19Heiden lop om surmaline kadond, heiden jumal om vac, hö ülendelesoiš sil, midä pidaiži huikteldas. Heiden meled oma vaiše maižiš azjoiš.20No mö olem taivhaližen valdkundan eläjad, i taivhaspäi mö varastam Päzutajad, meiden Ižandad Iisusad Hristosad.21Hän vajehtab meiden välläd surmaližed hibjad ičeze taivhaližen hibjan karččeks sil vägel, kudambal hän voib otta valdan alle kaiken.


предыдущая глава Глава 3 следующая глава