Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

KIRJEINE GALATALAIŽILE

Глава 5

Uskojan vald

1Hristos pästi meid valdale, i nügüd' mö olem valdal. Ka olgat vahvad, algat antkoi udes sidoda ičtatoi orjan čapihe.2Kundelkat! Minä, Pavel, sanun teile: ku andat ičtatoi ümbrileikata, ka Hristosaspäi teile ei linne nimidä ližad.3Todištan völ kerdan kaikuččele, ken andab ičtaze ümbrileikata, ka hänele pidab tarkas eläda käskišton mödhe.4Tö, ked tahtoit tehtas tozioiktoikš eläden käskišton mödhe, ka tö et olgoi jo Hristosanke, tö eriganzit hänen armoišpäi.5No mö hengel varastam i nadeimoiš, miše Jumal andab meile tozioiktusen.6Ku mez' eläb Hristosas Iisusas, ka ei ole erod, om-ik hän ümbrileiktud vai ei. Arvokaz om vaiše uskond, kudamb nägub armastuses.

7Tö olit männuded muga hüvin, ka kenak teid seižuti, miše tö et kundelkoi toden sanad?8Ved' nece ei tule Jumalaspäi, kudamb teid kucub.9Muštkat: «Pen' näpine muigotest muigenzoitab kaiken taignan.»10Ižandaha uskten minä olen mugošt mel't, miše tö-ki meletaškandet mugažo kut minä. No se, ken om segoitanu teiden meletusid, sab Jumalan sudan, olgha hän hot' ken taht.11Velled, ku minä edeleze-ki oližin ümbrileiktusen polel, ka mikš mindai kükstas? Ka siloi minun paginad ristan polhe enamba nikeda ei satataiži.12A nene teiden hus'utajad iče ičtaze tegetagha!

Heng da grähkhine taba

13Teid, velled, kuctihe elämaha valdal. No algat valdan nimel pästkoi valdale ičetoi grähkhišt tabad.14Kaik käskišt om sid' ühtes käskös: «Armasta ičeiž lähembašt, kut ičtaiž.»15No ku tö ridlet da puret toine tošt, ka varaikat, miše et surmitaiži toine tošt lophusai.

16Minä sanun: elägat kut Heng käskeb, ka siloi tö et tegeškakoi, midä teiden grähkhine taba tahtoib.17Grähkhine taba tahtoib tošt mi Heng, a Heng tošt mi grähkhine taba. Ned oma toine tošt vasthapäi, i sikš tö et voigoi tehta sidä, midä tahtoižit.18No ku Heng vedäb teid, ka tö et olgoi käskišton valdan al.19Grähkhižen taban radod oma sil'mnägubal. Ned oma: vedeluzelo, paganrad, kebn elo,20tühjile jumaloile kumardelend, noiduz, viha, ridad, mužikan i akan toižehe sidond, käregzoituz, ridlend, erimeližuz', [manitused] i gruppihe jagand,21kadehuz', rikond, humaloičend, ülimäraine praznuičend i äi mugošt. Sanun nügüd', kut olen sanunu edel-ki: ken tegeb mugošt, ka hän ei sa jäl'gestust Jumalan valdkundaspäi.

22Heng kazvatab meiš armastust, ihastust, kožmust, tirpandad, hüvämeližut, hüvüt, uskondad,23laskvut da ičeze käziš pidändad. Käskišt ei ole sidä vasthapäi.24Nene, ked oma Hristosan, oma nagloičenuded ristha ičeze grähkhižen taban sen himoidenke da tahtoidenke.25Ku mö eläm Hengel, ka antkam Hengele meid vedäda-ki.26Meile ei pida ecta ičelemoi korktad sijad, ärdutada toine tošt da kadehtida toine toižele.


предыдущая глава Глава 5 следующая глава