Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

PETRAN TOINE KIRJEINE

Глава 3

Ižandan päiv

1Minun armhad! Nece om jo toine kirjeine, kudamban teile kirjutan. Molembiš kirjeižiš minä olen johtutanu teile neniš azjoiš, a nügüd' völ kerdan heraštoitan teiden puhtast mel't.2Minä tahtoin, miše tö pidäižit muštos sanad, kudambid jo edelpäi oma sanunuded Jumalan pühäd sanankandajad, da muštaižit Ižandan, Päzutajan käskön, kudamban tö olet sanuded teiden apostoloišpäi.

3Edel kaiked tekat: jäl'gmäižil aigoil tuleb nagrajid, ked eläškandeba ičeze himoiden mödhe.4Hö sanuškandeba näritaden: «Ka kus om hänen toivotadud tulend? Meiden ezitatad oma kolnuded, a kaik om enččel sijal, ninga kut om olnu mirun tegemižespäi.»5Hö kuti unohtaba, miše jo aigoiden augotižes oliba taivaz i ma, kudambad Jumalan sana vedespäi i vedel-žo tegi i kudambad hän pidi kogos.6I vedel dai sanal sen aigan mir oli muretud upotandas.7I sil-žo sanal nügüdläine taivaz i ma om kaitud lämoin täht. Ned kaitas sudanpäivän täht, konz riktas kaikid jumalatomid.

8Vaiše üht algat unohtagoi, armhad velled: Ižandale üks' päiv om kuti tuha vot, a tuha vot kuti üks' päiv.9Ižand ei vitkota, konz täutab toivotust, hot' erased meletaba, miše hän vitkotab. No hän om hätkentirpai meile, hän ei tahtoi, miše ken-ni kadoiži, a tahtoib, miše kaik kärauzižihe grähkišpäi.

10Ižandan päiv tuleb varastamata, kuti vargaz öl. Sen päivän taivhad kadoba judunke, i kaik taivhan väged palaba da mureneba. Palab ma i kaik, midä sihe oli tehtud.11I ku kaik muga mureneb, ka miččin pidab olda pühäs da jumalahižes elos teile,12ked varastat Jumalan päiväd da tahtoit, miše se tuliži teramba? Sil päiväl taivhad süttudes mureneba, i kaik taivhan väged sulaba lämoin leskusiš.13No meil om hänen toivotuz, i sihe uskten mö varastam uzid taivhid da ut mad, kus eläškandeb tozioiktuz'.

14Ka muga, armhad velled! Ku tö varastat necidä kaiked, ka pangat kaik vägi, miše ozutadas Ižandan edes puhthin i vigatomin da eläda hänenke kožmuses.15Meiden Ižandan pit'k tirpand lugekat päzutandaks. Muga meiden armaz Pavel-vel'l' hänele anttud melevudel kirjuti teile.16Ninga hän kirjutab kaikiš kirjeižiš, kudambiš pagižeb neniden azjoiden polhe. Neniš kirjeižiš om toižid-ki sijoid, miččid ei ole kebn el'geta. Nenid sijoid tedotomad da el'getomad mehed völ värišteleba-ki ičeze kadotandaks, kut toižid Pühid Kirjutusid.

17Armhad velled, nügüd' tö tedat kaiken necen. Ka kaikatoiš, miše jumalatomiden manitused ei segoitaiži teid i tö et langeniži ičetoi vahvas alandusespäi.18I kazgat meiden Ižandan da Päzutajan Iisusan Hristosan armoiš da tundemižes. Olgha hän ülenzoittud nügüd' dai igähižehe päivhäsai. Amin'.


предыдущая глава Глава 3 следующая глава