1Kitän sindai, Ižand, kaikel südäimel tozioiktoiden suimas i rahvahan keragas. 2Sured oma Ižandan tegod, kal’hed kaikile, ked armastaba niid. 3Korktad i čudokahad oma hänen tegod, hänen tozioiktuz’ püžub kaiken igän. 4Hän tegi kaiken, miše hänen čudtegoiš mušttihe. Armahtai i žalleičii om Ižand. 5Hän sötab nenid, ked varaidaba händast, hän muštab ičeze kožmusen kaiken igän. 6Hän ozuti ičeze rahvahale ičeze radoiden väged i andoi jäl’gestuseks verhiden rahvahiden mad. 7Kaik, midä hän tegeb, om oiged i todesine, hänen käsköd ei vajehtagoiš. 8Ned püžuba vahvoin kaiken i igäks. Ned om tehtud todel da oiktudel. 9Hän päzuti ičeze rahvahan valdale, tegi heidenke igähižen kožmusen. Pühä i pöl’gästoitai om hänen nimi. 10Ižandan varaiduz om melevuden augotiž. Se andab el’gendust kaikile, ked eläba hänen käsköiden mödhe. Kitkaha händast igän kaiken!
с русским текстом