1 Sinä päivänny išköy Ižändy Omal jygiel miekal, suurel da lujal, leviafanan, mavon, kudai juoksou kohti, da leviafanan, mavon, kudai vilizöy, Häi tappau meren kummituksen.
2 Sinä päivänny pajatakkua sit – suvaitus viinumuarjusavus: 3 Minä, Ižändy, olen sen vardoiččii, Minä ainos valelen sidä, yöl dai päiväl vardoičen sidä, gu niken ei piäzis sinne. 4 Vihua Minus ei ole. No gu nähnen sie piidoituhjuo da ohtoidu, Minä rubien toruamah sidä vastah, poltan kai, 5 gu se ei eččine Minus puolistajua da luaji rauhua Minunke. Anna luadiu rauhan Minunke.
7 Löigo Häi sidä muga äijäl, kui löi sen lyöjii? Tapoigo Häi sen muga žiälöiččemättäh, kui Häi tapoi sen rahvahan tappajii? 8 Omal miäräl Häi kuritti teidy karkoittajen, kui päivännouzutuulel Häi huškai teidy muijale. 9 Nenga sovitetah Juakoin riähkät, sen uudizennu rodieu hänen riähkien prostindu, konzu häi murendau kai altarikivet izv՚oskukiven muruzikse, ei ruveta seizomah Ašera-jumalan karzikot da päiväzen kivipaččahat.
10 Yksin jiäy seinien sydämeh linnu tyhjy, koit sie ollah tyhjät, jätetyt, kui tyhjäs muas. Sie kävelläh vai vazazet, hyö virutah sie da syvväh pal՚l՚ahakse kai oksat. 11 Konzu oksat kuivetah, net katkotah, tullah naizet da poltetah net. Se rahvas on mieletöi, sikse kaiken Luadii ei žiälöiče heidy eigo armahta heidy heijän Luadii.
12 Sinä päivänny Ižändy puistau tähkis jyvät Suures joves Jegiptan ojassah, i teidy, Izrail՚an poijat, kerätäh yksitellen. 13 Muga rodieu: soittau suuri torvi, i Assirien muah kavonnuot da Jegiptan muah ajetut tullah da kumardetahes Ižändäle pyhäl mäil Jerusalimas.
с русским текстом