Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
KIRJEINE FILIPPALAIŽILE | Paavalin kirje filippiläisille |
Chapter 3 | Luku 3 |
| 1Minun velled, völ sanun, pidägat hüväd mel't Ižandas! Minä en väzu kirjutada teile neniš-žo azjoiš, a se kaičeb teid pahaspäi. | 1Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi. |
| 2Olgat eriži neniš koirišpäi, neniš pahoiš radnikoišpäi, neniš hibjan travijoišpäi. | 2Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja. |
| 3Tozi ümbrileiktud olem mö, ked služim Jumalale kaikel hengel, ked ülendelemoiš Hristosal Iisusal, ked em nadeide sihe, midä om tehtud meiden hibjale, | 3Sillä oikeita ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan, |
| 4hot' minä voižin-ki! Ku ken-ni meletab, miše voib nadeidas ičheze, ka minä völ enamba. | 4vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän minä, |
| 5Ümbrileiktuz tehtihe minei kahesandel päiväl sündundaspäi, olen izrail'aine, Veniaminan roduspäi, olen evrejalaine i sünduin evrejalaižiš kazvatajišpäi. Midä koskeb käskišton opendust, ka minä olin farisei, | 5joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus, |
| 6kaikel minun vägel minä küksin Jumalan uskondkundad. Midä käskišt lugeb hüväks, ka kaikes olin oiktan. | 6intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton. |
| 7No kaiken necen, midä ezmäi lugin satuseks, nügüd' Hristosan täht lugen kadotuseks. | 7Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. |
| 8I en vaiše necidä luge kadotuseks, kadotuz om kaik, sikš ku minun Ižandan Hristosan Iisusan tundemine om minei kal'hemb kaiked tošt. Hänen täht minä kadotin kaiken, lükäižin polhe kuti murdod, miše voižin sada ičelein Hristosad, | 8Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni Kristuksen |
| 9i miše näguiži kaikile: minä olen hänes i olen tozioiged en ičein radoil, en elol käskišton mödhe, a sil, miše uskon Hristosaha; Jumal lugeb tozioiktaks vaiše sidä, ken uskob. | 9ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella; |
| 10Minä olen kadotanu kaiken, miše tedištada Hristosad, hänen eläbzumižen väged, olda ühtes hänenke hänen goriš i tehtas hänen karččeks hänen surmas, | 10tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta, |
| 11en-ik minä mugoižen oldes voiži eläbzuda kollijoišpäi. | 11jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista. |
| 12Minä en pagiže, miše oližin sanu necen kaiken vai tehnus kaikes mugoižeks, miččeks pidaiži. No minä kaikel vägel tahtoin sabutada sidä, kut Hristos Iisus om sabutanu mindai-ki. | 12Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut. |
| 13Velled, en ole mugošt mel't, miše olen jo sanu sen. Vaiše necen voin sanuda: jätan melespäi sen, mi om tagana, tahtoižin sidä, mi om edes. | 13Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, |
| 14Minä joksen agjahasai samha vägestajan paukan, taivhaližen elon. Sinna Jumal kucub Hristosan Iisusan lapsid. | 14minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. |
| 15Muga pidab meletada kaikile meišpäi, ked hengeližen elon polespäi oma kaznuded täuz'igäižikš. A ku miččiš-ni sijoiš tö olet tošt mel't, ka Jumal avaidab teile sen-ki sijan. | 15Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. |
| 16I kaiken-se, midä mö olem jo sabutanuded, ka muga meile pidab meletada i sen mödhe eläda. | 16Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä! |
| 17Velled, olgat kut minä da kackat nenihe, ked eläba sen mödhe, midä oma nähnuded meiš. | 17Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana. |
| 18Ved' paksus olen sanunu teile i völ sanun kündled sil'miš: äjad eläba kut Hristosan ristan vihanikad. | 18Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina; |
| 19Heiden lop om surmaline kadond, heiden jumal om vac, hö ülendelesoiš sil, midä pidaiži huikteldas. Heiden meled oma vaiše maižiš azjoiš. | 19heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä. |
| 20No mö olem taivhaližen valdkundan eläjad, i taivhaspäi mö varastam Päzutajad, meiden Ižandad Iisusad Hristosad. | 20Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, |
| 21Hän vajehtab meiden välläd surmaližed hibjad ičeze taivhaližen hibjan karččeks sil vägel, kudambal hän voib otta valdan alle kaiken. | 21joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi. |
Chapter 3
