Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

IISUSSAN HRISTOSSAN JIÄVINTÄ IIVANALLA

Глава 17

Vaviloni suutitah

1Yksi niistä šeiččemeštä anhelista, kumpasilla oli šeiččemen mal'l'ua, tuli miun luo ta šano: «Tule, mie näytän šiula, mimmoni suutu tulou šillä šuurella huoralla, kumpani eläy šuurien vesien viereššä.2Hänen kera muailman čuarit elettih huorin ta hänen huoruinnan viinašta muan eläjät juovuttih.»3Henki valtasi miut, ta anheli vei miut tyhjäh muah.

Mie nävin naisen, kumpani istu heläkänruškien svierin šeläššä. Svieri oli kirjutettu täyteh Jumalua ivualijie nimijä, ta šillä oli šeiččemen piätä ta kymmenen šarvie.4Naini oli šuoriutun purppuranruškieh ta heläkänruškieh vuattieh, korissukšena kiilti kultua, jalokivie ta simčukkoja. Kiäššä hiän piti kultaista mal'l'ua, mi oli täyši hänen huoruinnan ilkevyttä ta pakanutta.5Hänen očašša oli nimi, šen peitetty merkityš on: «Šuuri Vaviloni*a, muailman huorien ta kaiken ilkien emä».6Mie nävin, jotta naini oli juopun pyhien vereštä ta Iisussan tovistajien vereštä. Mie hämmäššyin šuurešti hänet nähtyöni.

7Anheli šano miula:

«Mitäpä ihmettelet? Mie kerron šiula naisen peitetyn merkitykšen. Kerron šamoin svierin peitetyn merkitykšen, tuon, kumpasen šeläššä naini istuu ta kumpasella on šeiččemen piätä ta kymmenen šarvie.

8Svieri, kumpasen šie nävit, on ollun, a nyt šitä ei ole. Še vielä noušou pohjattomašta kaivošta, no še joutuu tuhoh. Ne muan eläjät, kumpasien nimijä muailman luatimisešta šuate ei ole kirjutettu elämänkirjah, kummekšitah svierie näheššäh, šentäh kun še on ollun ta männyn, no kuitenki še vielä tulou.

9Täššä tarviččou järkie ta viisahutta. Šeiččemen piätä tarkottau šeičentä vuarua, kumpasilla naini istuu.10Čuarija niise on šeiččemen. Viisi niistä on jo ollun, kuuvveš on vallašša. Yksi ei ole vielä tullun, ta konša hiän tulou, hiän on vallašša vain vähäsen aikua.11Svieri iče – še, kumpani on ollun, ka kumpaista ei enämpi ole – on kahekšaš čuari ta šamalla yksi noista šeiččemeštä. Šillä tulou tuho.

12Kymmenen šarvie, kumpaset šie nävit, tarkotetah kymmentä čuarie. Hyö vielä ei nouštu valtah, no šuahah myöhemmin čuarinvalta yheššä svierin kera, kuitenki vain pienekši rupiemakši.13Yksissä tuumin hyö annetah oma valta ta voima svierillä.14Nuo kaikki ruvetah šotimah Vuonnua vaštah, ka Vuonna voittau hiät, šentäh kun Hiän on isäntien Isäntä ta čuarien Čuari. Hänen kera šuahah voitto kaikki ne, ket on pisytty ušošša Häneh, kaikki ne, kenet Hiän on kuččun ta valinnun.»

15Vielä anheli šano:

«Vejet, kumpasie nävit, ne, kumpasien viereššä huora istuu, ollah kanšoja, ihmisjoukkoja, maita ta kielijä.16Ta kymmenen šarvie, kumpaset šie nävit, ta svieri, ne šiännytäh huoran piällä ta revitäh hänet pal'l'ahakši ta alaččomakši, šyyvväh hänen liha ta poltetah hänet tuhkakši.17Jumala niätšen panou hiät ruatamah oman meininkin mukah. Šentäh hyö yksissä mielin annetah oma čuarinvalta svierillä šiih šuate, kuni Jumalan šanat käyväh toteh.

18Naini, kumpasen nävit, on še šuuri linna, kumpani halliččou muan kaikkie čuarija.»


*a 17:5 Vaviloni on Riiman peittonimi.

предыдущая глава Глава 17 следующая глава