Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLI PUAVILAN KIRJANI EFESSALAISILLA

Глава 1

1Mie, Puavila, Jumalan tahošta Iisussan Hristossan apostoli, tervehin Efessašša eläjie Hristossah Iisussah uškojie pyhie.2Jumalan, miän Tuaton, ta Hospotin Iisussan Hristossan armo ta rauha olkah tiän kera.

Puavila kiittäy Jumalua

3Kiitetty olkah miän Hospotin Iisussan Hristossan Jumala ta Tuatto! Hristossan kautti Hiän plahoslovi meitä kaikilla Pyhän Henken antamilla lahjoilla, mitä on taivahissa.4Šentäh kun Jumala tykkäsi meitä, Hiän jo ennein ilmojen alkuo valičči miät Hristossan tähen, jotta myö oisima Hänen ieššä pyhie ta vijattomie.5Jumala jo ieltäpäin piätti ottua miät omiksi lapšiksi Iisussan Hristossan pelaššuštyön kautti. Tämä oli Jumalan hyvä tahto.6Šentäh kiittäkkä myö Häntä šiitä, mitein armollini Hiän oli, kun lahjotti meilä oman armahan Poikah.

7Hristossan Veren kautti myö piäsimä riähän vallašta ta miän pahat ruavot prostittih. Tämmöni pohjatoin on Jumalan armo,8mitä Hiän täyvellä kiällä anto meilä oman viisahuon ta maltannan mukah.9Hiän ilmotti meilä oman peitošša ollehen tahon, kumpasen Hiän omašša hyvyöššäh oli piättän täyttyä Hristossan kautti.10Ta še Hänen tahto, kumpasen Hiän omalla ajallah täyttäy, on tämä: Hiän yhistäy Hristossašša kaiken, mi on taivahašša ta muan piällä.

11Hristossan tähen šuamma perinnön, niin kuin Jumala oli mielin ta ieltäpäin piättän – Hiän, kumpani šuau kaiken käymäh oman tahon ta meininkin mukah.12Myö enšimmäisinä panima oman toivon Hristossah. Šentäh miän pitäy elyä niin, jotta Jumalan šuurta nimie kiitettäis.

13Nyt työ niise oletta kuullun tosišanoman, Hyvän Viessin pelaššukšešta, ta niin työ rupesija uškomah Hristossah. Hiän merkičči tiät omikseh antamalla teilä Pyhän Henken, kumpasen oli luvannun.14Pyhä Henki on meissä merkkinä šiitä, jotta Jumala antau meilä perinnön. Näin on šiih šuate, kuni Jumala piäštäy oman rahvahan valloillah. Šentäh kiittäkkä myö Hänen šuurta nimie!

Puavilan malittu

15Mie šain kuulla, jotta työ ušotta Hristossah Iisussah ta tykkyättä kaikkie pyhie.16Šentäh mie vaipumatta kiitän Jumalua teistä, konša mainičen teitä omissa malituissa.17Mie moliuvun, jotta miän Hospotin Iisussan Hristossan Jumala, jumalallisen valon Tuatto, antais teilä Henken, mi šuau tiät viisahiksi ta näyttäy teilä peitošša ollehet as's'at. Šiitä työ opaššutta tuntomah Hänet.18Avakkah Hiän tiän šytämen šilmät näkömäh, mimmoseh toivoh Hiän on miät kuččun. Näyttäkkäh Hiän teilä, mitein kumman hyvä ta pohatta on še perintö, kumpasen Hiän pyhillä antau.19Näyttäkkäh Hiän teilä, mitein loputoin on Hänen voima, mi ruatau meissä uškojissa. Še on še šama väkövä voima,20millä Hiän noššatti Hristossan kuollehista ta pani Hänet istumah Iččeh oikiella puolella taivahissa.21Šielä Hristossa on ylempänä kaikkie halliččijie, valtoja, voimie ta isäntie. Jumala luati Hristossan nimen korkiemmakši kaikkie muita nimijä, kumpasie mainitah täššä ta vieläi tulijašša ajašša.22Jumala pani kaiken Hristossan vallan alla ta nošti Hänet kaiken yläpuolella, uškojakunnan piäkši.23Uškojakunta on Hristossan runko, še on Hänen täyttämä, Hänen, kumpani kaiken joka paikašša täyttäy omalla olollah.


предыдущая глава Глава 1 следующая глава