Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLI PUAVILAN KIRJANI RIIMALAISILLA

Глава 5

Myö pelaššumma Iisussan Hristossan Veren kautti

1Kun nyt Jumala hyväkšy miät, kumpaset ušomma, niin meilä on rauha Jumalan kera miän Hospotin Iisussan Hristossan kautti.2Kun ušomma Hristossah, myö piäšemmä armollisen Jumalan luo, ta Hänen armošša myö nyt elämmäki. Myö olemma hyvillänä šiitä toivošta, jotta piäšemmä Jumalan taivahalliseh valoh.3Ta vieläi muokista olemma mielissäh, šentäh kun tiijämmä, jotta muokat kašvatetah keštämistä,4keštämini lujittau ihmisen luontuo ta luja luonto antau toivon.5Eikä tämä toivo ole tyhjä, šentäh kun Jumala on antan meilä Pyhän Henken, ta Pyhä Henki täytti miän šytämet Jumalan tykkyämisellä.

6Kun myö olima vielä avuttomat, Hristossa kuoli Jumalan valiččomah aikah jumalattomien puolešta.7Ollouko ketänä, ken tahtois kuolla kunnon ihmisen puolešta; hyvän ihmisen puolešta vielä voiski antua oman henken.8Kuitenki Hristossa kuoli miän puolešta, konša myö olima vielä riähkähisie. Näin Jumala näytti, mitein Hiän meitä armaštau.9Kun Hristossa omalla Verellä šai miät Jumalalla kelpuaviksi, niin šitä varmemmin Hiän pelaštau miät tulijašta vihašta.10Kun kerran Jumalan Pojan kuoloma šovitti miät Jumalan kera, konša vielä olima Hänen vihollisie, niin tietyšti nyt Jumalan Pojan elämä pelaštau miät, kun šovinto on šuatu.11Eikä täššä ole vielä kaikki. Myö šuamma kiittyä Jumalua miän Hospotista Iisussašta Hristossašta, kumpasen avulla piäsimä šopuh Jumalan kera.

Aatami ta Hristossa

12Yhen ainuon ihmisen, Aatamin, kautti muailmah tuli riähkä ta riähän kera kuoloma. Šiitä kuoloma tuli kaikkien ihmisien ošakši, šentäh kun kaikin on luajittu riähkyä.13Tietyšti riähkä oli muailmašša jo ennein kuin Jumala anto Moissein kautti Sakonan. No konša Sakonua ei vielä ollun, niin šilloin riähäštä ei pietty lukuo.14Kuolomalla oli kuitenki Aatamin ajašta Moissein aikah šuate valta kaikkih ihmisih, niihki, ket ei Aatamin tapah rikottu Jumalan käškyö. Näin Aatami vaikutti kaikkih, niin kuin myöhempäh tulija Hristossaki vaikutti kaikkih.

15Kuitenki pahanruannan ta Jumalan armon välillä on ero. Yhen ainuon ihmisen, Aatamin, pahanruanta toi monilla kuoloman. Jumalan armo ta Hänen lahja on kuitenki äijyä šuurempi. Yhen ainuon ihmisen, Iisussan Hristossan, armon takie Jumalan lahja tuli monien ošakši.16Kuitenki yhen ihmisen riähän ta Jumalan lahjan välillä on ero. Yhen ihmisen riähän takie tuli suutu, ta suutun piätökšenä kuoloma. A Jumalan armon tähen monet ihmiset, vaikka hyö onki ruattu äijän pahua, kelvatah Jumalalla.17Kuoloma piäsi halliččomah muailmašša yhen ihmisen riähän takie. Ka äijyä varmemmin ne, ket šuahah ošakšeh šen šuuren armon ta lahjan, jotta kelvatah Jumalalla, ruvetah elämäh ta halliččomah yhen ihmisen, Iisussan Hristossan, tähen.18Niin jotta yhen ihmisen pahanruanta toi kaikilla kuoloman. Šamoin Yhen Ihmisen hyvän ruavon takie kaikki ihmiset kelvatah Jumalalla ta heilä annetah elämä.19Kun yksi ihmini oli tottelomatoin, monista tuli riähkähisie. No a kun Yksi totteli, monista tuli Jumalalla kelpuavie.20Sakona tuli muailmah šitä varoin, jotta ihmiset šen kautti nähtäis, mitein šuurie riähkähisie hyö ollah. Ka missä riähkä kašvo šuurekši, šielä Jumalan armo kašvo vieläki šuuremmakši.21Niin kuin riähkä halličči ta vei kuolomah, šamoin Jumalan armo halliččou ta viey ilmasenikuseh elämäh, šentäh kun miän Hospoti Iisussa Hristossa luati miät Jumalalla kelpuaviksi.


предыдущая глава Глава 5 следующая глава