Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI IIVANAN KIRJUTTAMANA

Глава 14

Elämäh viejä tie

1«Elkyä olkua huolissana. Uškokkua Jumalah ta uškokkua Miuh.2Miun Tuaton koissa on monta huonehta – mitein še muitein Mie šanosin, jotta mänen valmistamah teilä elošijua.3Mie mänen valmistamah teilä šijua. Šiitä tulen jälelläh ta käyn tiät luokšeni, jotta šaisija olla šielä, missä Mie olen.4Työ kyllä tiijättä tien šinne, kunne Mie mänen.»

5Homa šano Iisussalla: «Hospoti, emmä myö tiijä, kunne Šie mänet. Mistäpä myö šilloin voisima tietyä tien?»6Iisussa vaštasi: «Mie olen še oikie tie, mi viey elämäh. Kenkänä ei piäše Tuaton luo muitein kuin Miun kautti.7Kun työ tietäsijä Miut, niin tietäsijä Miun Tuatonki. Työ tiijättä Hänet jo nyt, šentäh kun oletta nähnyn Hänet.»

8Hilippä šano Iisussalla: «Hospoti, näytä meilä Tuatto, muuta myö emmä taho».

9Iisussa vaštasi:

«Näin pitälti Mie olen ollun tiän kera, ta šie et vielä tiijä Milma, Hilippä. Ken on nähnyn Miut, on nähnyn Tuaton. Mitein šie voit šanuo: ‘Näytä meilä Tuatto’?10Etkö ušo, jotta Mie olen Tuatošša ta Tuatto on Miušša? Kun pakajan teilä, en pakaja omašta piäštäni. Tuatto, kumpani on Miušša, ruatau omie ruatojah Miun kautti.11Uškokkua, kun šanon, jotta Mie olen Tuatošša ta Tuatto on Miušša. Kun että muitein uškone, niin uškokkua Miun ruatojen takie.

12Toven totta šanon teilä: ken uškou Miuh, še ruatau šemmosie ruatoja, mimmosie Mie ruan, ta vieläi niitä šuurempie. Mie niät mänen Tuaton luo.13Ta mitä vain työ kyšynettä Tuatolta Miun nimeššä, šen Mie ruan, anna Tuaton jumalallini valo tulis näkyvih Pojašša.14Mitä työ Miun nimeššä kyšyttä, šen Mie ruan.»

Pyhä Henki tulou Auttajakši

15«Kun työ tykännettä Milma, työ elättä Miun käškyjen mukah.16Mie molin Tuatolta, ta Hiän antau teilä toisen Puolistajan, kumpani on tiän kera ilmasen ijän.17Tämä Puolistaja on Toven Henki. Muailma ei voi šitä Henkie šuaha, šentäh kun še ei niä Häntä eikä tiijä Häntä. Ka työ tiijättä Hänet, šentäh kun Hiän pisyy tiän luona ta on teissä.

18En Mie jätä teitä orpoloiksi, vain tulen tiän luo.19Pieni rupiema, ta muailma enämpi ei niä Milma, vain työ niättä, šentäh kun Mie elän ta työ niise elättä.20Šinä päivänä työ maltatta, jotta Mie olen Tuatoššani ta työ oletta Miušša, Mie teissä.21Ken on ottan omah šytämeh Miun käšyt ta eläy niijen mukah, še tykkyäy Milma. Miun Tuatto tykkyäy šitä, ken tykkyäy Milma. Mie niise tykkyän häntä ta jiävin Iččeni hänellä.»

22Juuta – še toini, ei Iskariot – šano Iisussalla: «Hospoti, mintäh niin? Mintäh jiävit Iččeš vain meilä, et muailmalla?»

23Iisussa vaštasi:

«Kun ken tykännöy Milma, še eläy Miun šanan mukah. Miun Tuatto tykkyäy häntä, ta Tuatto ta Mie tulemma hänen luokši ta jiämmä hänen luo elämäh.24Ken ei tykkyä Milma, še ei elä Miun šanan mukah. A še šana, min työ kuuletta, ei ole Miun oma, kun Tuaton, kumpani on Miut työntän.

25Näitä Mie pakajan teilä nyt, kuni vielä olen tiän kera.26Tuatto työntäy teilä Miun nimeššä Puolistajan, Pyhän Henken. Hiän opaštau teilä kaiken ta muissuttau teilä kaikešta, mitä Mie olen teilä paissun.

27Mie jätän teilä rauhan. Oman rauhani Mie teilä annan, en šemmoista, mimmosen muailma antau. Elkyä olkua huolissana, elkyä varakkua.28Kuulija vet, mitä Mie šanoin: Mie mänen pois, ka tulen tuaš tiän luo. Kun työ tykkyäsijä Milma, niin oisija hyvillänä šiitä, jotta Mie mänen Tuaton luo, šentäh kun Tuatto on Milma šuurempi.29Mie pakajan teilä täštä jo nyt, kuni še ei vielä tapahtun, jotta työ uškosija, konša še tapahtuu.30Enämpi en tiän kera pakaja, šentäh kun tämän muailman isäntä on jo tulošša. Miuh hänellä ei ole mitänä valtua.31Mie ruan niin kuin Tuatto on käšken Miun ruatua, anna muailma tietäis, jotta Mie tykkyän Tuattuo. Nouškua, lähemmä tiältä!»


предыдущая глава Глава 14 следующая глава