Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI IIVANAN KIRJUTTAMANA

Глава 2

Hiät Kuanašša

1Kolmantena päivänä piettih Galileijan Kuanašša häitä. Iisussan Muamo oli šielä.2Iisussa ta Hänen opaššettavat oli niise kučuttu häih.3Kun viina loppu kešen pruasniekan, niin Muamo šano Iisussalla: «Heilä ei ole viinua».4No Iisussa vaštasi: «Naini, jätä Miut rauhah. Miun aika ei ole vielä tullun.»5Muamo šano paššuajilla: «Mitä Hiän teilä šanou, šitäi ruatakkua».

6Šielä oli kuuši kiviaštieta, kumpasissa piettih vettä jevreijen tapojen mukasie puhaššukšie varoin. Ne aštiet oltih kahen-kolmen miärän*a vetosie.7Iisussa šano paššuajilla: «Täyttäkkyä aštiet vejellä», ta hyö täytettih ne laitoja myöte.8Šiitä Hiän šano: «Ammultakkua nyt šiitä ta viekyä pruasniekan piämiehellä», ta hyö vietih.9Piämieš maisteli vettä: še oli muuttun viinakši. Hiän ei tietän, mistä viina on tullun, a paššuajat, ket aštiešta vettä ammullettih, tiijettih. Šiitä piämieš kučču šulhasen10ta šano: «Kaikin taritah enšin hyvät viinat ta šiitä, konša hiäväki alkau humaltuo, taritah pahempua. A šie olet šiäštän hyvän viinan täh šuate.»

11Tämä oli Iisussan enšimmäini merkkiruato, Hiän luati šen Galileijan Kuanašša. Tällä ruavolla Hiän näytti oman jumalallisen valon, ta Hänen opaššettavat ušottih Häneh.

12Šen jälkeh Iisussa, Hänen Muamo, vellet ta opaššettavat mäntih Kapernaumih ta oltih šielä monieš päivä.

Iisussa puhaštau jumalankojin

(Matv. 21:12-13; Mark. 11:15-17; Luk. 19:45-46)

13Jevreijen Äijäpäivä oli tulošša, ta Iisussa läksi Jerusalimih.14Jumalankojissa Hiän näki miehie, kumpaset myötih härkie, lampahie ta kyyhkysie. Šielä istu šamoin rahanvajehtajie.15Iisussa luati nuoranpätkistä ruošan ta ajo hiät kaikki jumalankojista lampahien ta härkien kera. Hiän loi vajehtajien rahat muah ta kuato heijän stolat.16Kyyhkysien myöjillä Hiän šano: «Viekyä lintuset pois! Elkyä luatikkua Miun Tuaton talošta kauppataluo!»17Šilloin Hänen opaššettavat muissettih nämä Pyhien Kirjutukšien šanat: «Huoli Šiun kojista, Jumala, Miun šiämykšie ihan kiehuttau».

18Jevreit šanottih Iisussalla: «Millä merkkiruavolla voit tovistua meilä, jotta Šiula on valta tuommoista ruatua?»19Iisussa vaštasi: «Hajottakkua tämä jumalankoti, niin Mie rakennan šen uuvveštah kolmešša päiväššä».20Šiitä jevreit šanottih: «Tätä jumalankotie rakennettih nelläkymmentä kuuši vuotta. Šiekö noštasit šen kolmešša päiväššä?»21Iisussa tarkotti kuitenki jumalankojilla omua Runkuoh.22No šiitä, konša Hiän nousi kuollehista, opaššettavat muissettih nämä Hänen šanat. Hyö ušottih Pyhih Kirjutukših ta šiih, mitä Iisussa oli paissun.

23Konša Iisussa oli Äijänpäivän pruasniekašša Jerusalimissa, monet ušottih Hänen nimeh, kun nähtih ne merkkiruavot, kumpasie Hiän luati.24No Iisussa ei avannun heilä omie mielie, šentäh kun Hiän tiesi hiät kaikki.25Hiän ei tarvinnun kenenkänä tovissušta šiitä, mimmoni ihmini on, šentäh kun Hiän Iče tiesi, ken mitä šiämeššäh kantau.


*a 2:6 Yksi miärä oli šiinä 40 litrua.

предыдущая глава Глава 2 следующая глава