Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI LUKAN KIRJUTTAMANA

Глава 6

Šuovatan Isäntä

(Matv. 12:1-8; Mark. 2:23-28)

1Äijänpäivän pruasniekan jälkisenä šuovattana Iisussa käveli vil'l'apellon poikki. Hänen opaššettavat katattih tähkie, hierottih niitä kämmenien välissä ta šyötih jyvie.2Muutomat farisseit kyšyttih: «Mintäh työ ruatta šitä, mitä šuovattana ei šua ruatua?»3Iisussa vaštasi heilä: «Ettäkö ole luken, mitä Tuavitta ruato, konša hänellä ta hänen miehillä tuli nälkä.4Hiän mäni jumalankotih ta otti uhrileivät, šöi niitä ta anto omilla miehilläki, vaikka yksistäh papit šuahah šyyvvä niitä.»5Ta Iisussa šano vielä: «Ihmisen Poika on šuovatanki Isäntä».

Šuauko šuovattana parentua?

(Matv. 12:9-14; Mark. 3:1-6)

6Eryähänä toisena šuovattana Iisussa mäni sinagogah ta opašti. Šielä oli mieš, kumpasen oikie käsi oli kuivan.7Sakonanopaštajat ta farisseit piettih Iisussua šilmällä, jotta nähtäis, rupieuko Hiän parentamah šitä mieštä šuovattana. Näin heilä ois šyy viärittyä Häntä.8Iisussa tiesi, mitä hyö tuumitah. Hiän šano miehellä, kumpasen käsi oli kuivan: «Nouše ta tule tänne eteh». Mieš nousi ta mäni eteh.9Iisussa šano: «Mie kyšyn teiltä: mitä šuau ruatua šuovattana, hyvyäkö vain pahua? Pitäykö pelaštua ihmishenki, vain tappua ihmini?» Hyö ei virketty mitänä.10Hiän kaččo heih kaikkih ta šano miehellä: «Ojenna käteš». Mieš ojenti käteh, ta še tuli entisekšeh, tervehekši niin kuin toiniki käsi.11Täštä sakonanopaštajat ta farisseit hyvin äijälti šiännyttih ta ruvettih aprikoimah, mitä hyö voitais ruatua Iisussalla.

Kakšitoista apostolie

(Matv. 10:1-4; Mark. 3:13-19)

12Šamoih aikoih Iisussa nousi vuaralla moliutumah. Hiän oli šielä koko yön ta moliutu Jumalalla.13Kun tuli päivä, Hiän kučču luokšeh opaššettavat ta valičči niistä kakšitoista, kumpasie rupesi kuččumah apostoliloiksi.14Ne oltih: Simoni, kumpasella Iisussa vielä anto nimen Petri*a, Simonin velli Ontrei, Juakko ta Iivana, Hilippä, Varfolomei,15Matvei, Homa, Alfein Juakko, Zilotiksi kučuttu Simoni,16Juakon Juuta ta Juuta Iskariot, kumpasešta myöhemmin tuli Iisussan pettäjä.

Iisussa opaštau ta parentau ihmisie

(Matv. 4:23-25)

17Iisussa laškeutu vuaralta apostolien kera ta pietty tašasella paikalla. Šielä oli äijän Hänen opaššettavie ta šuuri joukko rahvašta eri puolilta Juutijua, Jerusalimista ta Tiiran ta Sidonin rannikkošeutuloilta.18Hyö kaikin tultih kuuntelomah Iisussua ta piäšömäh tautiloistah. Ta ihmiset, kumpasie vaivattih piessat, niise parettih.19Jokahini reistasi piäššä košettamah Iisussua, šentäh kun Häneštä läksi voimua, mi parenti kaikki.

Ken on ošakaš?

(Matv. 5:1-12)

20Iisussa kaččo opaššettavih ta šano:

«Ošakkahie oletta työ, henkeššä köyhät,
šentäh kun Jumalan Valtakunta on tiän.
21Ošakkahie oletta työ, kellä on nyt nälkä,
šentäh kun tiät šyötetäh kylläsiksi.
Ošakkahie oletta työ, kumpaset nyt itettä,
šentäh kun vieläi šuatta nakrua.
22Ošakkahie oletta työ, kun Ihmisen Pojan tähen ihmiset vihatah teitä, erotetah tiät joukoštah, haukutah teitä ta pannah pakanakši tiän nimiki.23Olkua šinä päivänä mielissänä, hyppikkyä ilošta, šentäh kun teitä vuottau šuuri palkka taivahašša. Vet šamoin še ruattih heijän tuatot Jumalan viessintuojilla.24

A työ pohatat, voi teitä!
Työ jo šaita oman ošana.
25Voi teitä, kumpaset oletta nyt kylläset!
Työ niättä vielä nälkyä.
Voi teitä, kumpaset nyt nakratta!
Työ vielä itettä ta voikerratta.
26Voi teitä, kun kaikki ihmiset paissah teistä hyvyä! Vet šamoin ni heijän tuatot paistih niistä, ket luatiuvuttih Jumalan viessintuojiksi.»

Tykäkkyä omie vihamiehie

(Matv. 5:38-48; 7:12)

27«No teilä, kumpaset kuunteletta Milma, Mie šanon: tykäkkyä omie vihamiehie; ruatakkua hyvyä niillä, ket teitä vihatah.28Plahoslovikkua niitä, ket teitä kirotah; moliutukkua niijen puolešta, ket šatatetah teitä pahoin šanoin.29Kun ken lyönöy šilma korvah, kiännä hänellä toiniki korva. Kun ken vienöy šiulta sviitkan, anna hänen ottua paitaki.30Anna jokahisella, ken kyšyy šiulta miilostinua. Kun ken ottanou šiulta mitänih, elä vuaji šitä jälelläh.

31Luatikkua ihmisillä šitä, mitä tahtosija, jotta teilä ičellänä luajittais.32Kun työ tykännettä vain niitä, ket tykätäh teitä, niin šilläkö työ tienuatta passipot? Riähkähisetki tykätäh niitä, ket heitä tykätäh.33Kun työ ruatanetta hyvyä vain niillä, ket teilä ruatah hyvyä, niin šilläkö työ tienuatta passipot? Riähkähiset niise ruatah šamoin.34Ta kun työ antanetta velkah vain niillä, keltä toivotta šuaha velan jälelläh, niin šilläkö työ tienuatta passipot? Riähkähiset niise annetah velkah toisillah, konša tiijetäh, jotta šuahah jälelläh šaman verran.35Työ elkyä ruatakkua šamah tapah, vain tykäkkyä omie vihamiehie, luatikkua hyvyä, antakkua velkah toivomatta šuaha mitänä jälelläh. Šiitä työ šuatta šuuren palkan ta oletta Ylimmäisen lapšie, šentäh kun Hiän niise on hyvä pahoilla ta kiittämättömillä.36Olkua armolliset, šamoin kuin tiän Tuatto on armollini.»

Elkyä suutikkua

(Matv. 7:1-5)

37«Elkyä suutikkua, niin teitäki ei suutita. Elkyä viärittäkkyä toisie, niin teitäki ei viäritetä. Prostikkua, niin teitäki prostitah.38Antakkua, niin teiläki annetah; täyši miärä, rut'ottuna, šumpah pantuna ta čumu-čukkuraisena annetah teilä yškäh. Millä miärällä työ mittuatta, šillä šamalla mitatah teilä.»

39Iisussa šano heilä vielä peittopakinan: «Voitko šokie kulettua šokieta? Eikö hyö molommat lanketa hautah?40Opaššettava ei ole omua opaštajuah šuurempi, no jokahini opaštumisen lopetettuo on opaštajan moini.

41Mitein šie niät ruhkan vellen šilmäššä, vain et huomua hirttä omašša šilmäššä?42Mitein voit šanuo vellellä: ‘Annapa, vellisen, mie otan ruhkan šiun šilmäštä’. Ethän šie niä hirttä omašša šilmäššä? Voi šie, pyhäkši luatiutuja! Ota enšin hirši omašta šilmäštä, šiitä vašta niät ottua ruhkan vellen šilmäštä.»

Mimmoni puu, šemmoset antimet

(Matv. 7:16-20; 12:33-35)

43«Ei ole hyvyä puuta, mih tulis pahoja antimie, eikä pahua puuta mih tulis hyvie antimie.44Puu tunnetah šen antimista. Eihän fiinikkoja kerätä piikkituomešta, eikä viinamarjoja ohtajaisikošta.45Hyvä ihmini tuou omašta šiämen aitašta hyvyä, paha ihmini tuou pahua. Ihmini šuullah pakajau šitä, mi täyttäy hänen šiämen.»

Kakši rakentajua

(Matv. 7:24-27)

46«Mintäh työ šanotta Miula: ‘Hospoti, Hospoti’, a iče että rua šitä, mitä Mie käšen?47Mie kerron teilä, mityš on še, ken tulou Miun luo, kuulou Miun šanat ta ruatau niijen mukah.48Hiän on kuin mieš, kumpani taluo rakentuas's'a kaivo šyväh ta laški kivijalan kallivolla. Kun vejet nouštih rannoista ta tultih šuurella vauhilla talon piällä, ne ei šuatu taluo liikahtamah, šentäh kun še oli rakennettu kallivolla.49A še, ken kuulou Miun šanat, vain ei rua niijen mukah, on kuin mieš, kumpani taluo rakentuas's'a laški kivijalan šuorah mualla. Kun tulvavesi hyökkäsi talon piällä, še talo šamašša kuatu ta hajosi muan tašolla.»


*a 6:14 Petri kačo šelityštä Matv. 16:18.

предыдущая глава Глава 6 следующая глава