Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI MARKIN KIRJUTTAMANA

Глава 7

Jumalan käšyt ta tuattojen tavat

(Matv. 15:1-9)

1Muutomie sakonanopaštajie tuli Jerusalimista, ta yheššä farisseijen kera hyö mäntih Iisussan luo.2Hyö nähtih, jotta eryähät Hänen opaššettavista šyötih leipyä pakanoilla käsillä, še tarkottau, jotta ei pešty käsieh. Ta hyö moitittih heitä.3Niätšen farisseit, šamoin kuin muutki jevreit, eletäh tuattojen perintötapojen mukah: hyö ei ruveta šyömäh, kuni ei peššä käsieh, juštih niin kuin käšköy heijän viero.4Pasarilta tultuo hyö ei ruveta šyömäh, kuni ei pešeyvytä. Äijän muutaki hyö on vielä otettu tavakšeh luatie, niin kuin stauččojen, šaviašteijen, vaškipatojen ta skammien pešömiset.

5Šiitä farisseit ta sakonanopaštajat kyšyttih Iisussalta: «Mintäh Šiun opaššettavat ei eletä tuattojen perintötapoja myöte, vain ruvetah kačo šyömäh pešömättömin käsin?»6Šiih Iisussa vaštasi heilä: «Työ pyhiksi luatiutujat! Oikein Jumalan viessintuoja Isaija einušti teistä, kun hiän kirjutti nämä Jumalan šanat:

– Tämä rahvaš kunnivoittau Milma vain šanoillah,
ka šen šytän on loittuona Miušta.
7Tyhjäh hyö Miula kumarrellah,
kun opaššetah omie opaššukšie,
ihmisien kekšimie käškyjä.

8Työ oletta hylännyn Jumalan käšyn ta ruvennun elämäh ihmisien perintötapojen mukah: työ pešettä kannuja ta kuppija ta ruatta äijän muuta šemmoista.»

9Ta vielä Iisussa šano: «Hyvinpä työ šuatatta rikkuo Jumalan käšyn, jotta voisija elyä omien perintötapojen mukah!10Onhan Moissei šanon: ‘Kunnivoita tuattuoš ta muamuoš’ ta ‘Ken kironnou tuattuoh tahi muamuoh, še šuakah kuritukšekši kuoloman’.11A työ opaššatta, jotta ihmini voit šanuo omalla tuatollah tahi muamollah: ‘En voi antua šiula mitänä, šentäh kun še, mitä voisit miušta šuaha, on «korvan» – še merkiččöy: uhrilahja Jumalalla’.12Näin työ annatta hänellä vallan olla ruatamatta mitänä tuaton tahi muamon hyväkši.13Kun työ tällä keinoin opaššatta tiän omie perintötapoja, työ šuatta Jumalan šanan tyhjäkši. Ta äijän muutaki työ ruatta, šamanmoista.»

Mi šuau ihmisen pakanakši?

(Matv. 15:10-20)

14Iisussa kučču tuaš rahvašjoukon luokšeh ta šano: «Kuunnelkua Milma kaikin ta malttakkua.15Ei ihmistä voi šuaha pakanakši mikänä, mi tulou häneh ulkuota päin. Še ihmisen šuau pakanakši, mi lähtöy hänen šiämeštä.16Kellä on korvat, millä kuulla, še kuulkah.»

17Konša Iisussa läksi rahvahan luota ta mäni pirttih, opaššettavat kyšyttih Häneltä, mitä Hiän tarkotti näillä šanoilla.18Iisussa šano heilä: «Noin tolkuttomieko työki oletta? Ettäkö malta, jottei mikänä, mi ulkuota päin tulou ihmiseh, voi häntä pakanoittua?19Eihän še mäne hänen šytämeh, vain mänöy vaččah ta šieltä še uloštuu.» Näillä šanoilla Iisussa näytti, jotta kaikki ruuvvat ollah puhtahie.20Ta Hiän jatko: «Še, mi ihmisen šiämeštä lähtöy, še šuau hänet pakanakši.21Šentäh kun juuri ihmisen šiämeštä, hänen šytämeštä, lähetäh pahat ajatukšet, parikuntapettämini ta muu huoruinta, tapannat,22varaššannat, ahnehuš, pahuš, valehtelomini, vällällini elämä, kajehuš, Jumalan nakramini, ylpevyš ta mielettömyš.23Kaikki tämä paha lähtöy ihmisen šiämeštä ta šuau hänet pakanakši.»

Finikiläisen naisen uško

(Matv. 15:21-28)

24Iisussa läksi šieltä Tiiran ta Sidonin šeutuloilla. Šielä Hiän mäni eryähäh taloh eikä tahton, jotta kenkänä šais šiitä tietyä, no kumminki Hiän ei voinun pisyö peitošša.25Yksi naini, kumpasen tyttäreššä oli piessa, šai kuulla Iisussašta. Naini šamašša tuli Hänen luo ta heittäyty Hänen jalkoih.26A še naini ei ollun jevrei, kun oli finikiläini Siirijašta. Hiän rupesi molimah Iisussua, jotta Iisussa ajais piessan hänen tyttäreštä.27Iisussa šano hänellä: «Anna lapšien enšin šyyvvä kyllälti. Ei ole oikein ottua lapšilta leipä ta luuvva še koiranpentuloilla.»28Naini vaštasi Hänellä: «Hospoti, ka šuahah ne koiratki stolan alla šyyvvä murusie, kut tiputah lapšilta».29Šiih Iisussa šano: «Kun noin šanoit, mäne. Piessa on lähten šiun tyttäreštä.»30Kotih tultuo naini näki lapšen venymäššä makuušijalla. Piessa oli lähten häneštä.

Iisussa parentau kuurnehen

31Šiitä Iisussa läksi tuaš Tiiran ta Sidonin šeutuloilta. Hiän matkasi Dekapolin alovehen kautti ta tuli Galileijanjärven rannalla.32Šielä Hänen luo kuletettih kuurnis, kumpani oli melkein mykkä, ta molittih Häntä panomah käteh miehen piällä.33Iisussa vei miehen erikseh rahvašjoukošta, pisti šormet hänellä korvih, šylkäsi ta košetti hänen kieltä.34Šiitä Hiän kačahti ylähyäkši taivahah, henkähti šyväšti ta šano miehellä: «Effata», še merkiččöy «avauvu».35Šamašša miehen korvat avauvuttih, ta hänen kieli piäsi liikkumah, niin jotta hiän rupesi pakajamah šelväšti.

36Iisussa kielti ihmisie šanomašta täštä kellänä. Ka mitä enämmän Hiän kielti heitä, šitä enämmän hyö paistih.37Rahvaš äijälti kummekšittih ta šanottih: «Hyvin Hiän on kaikki ruatan. Kuurnehet Hiän šai kuulomah ta mykät pakajamah.»


предыдущая глава Глава 7 следующая глава