Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII JOANNAN MÖDHE

Глава 20

Magdalan Maria i openikad kaumal

(Matv. 28:1-8; Mark. 16:1-8; Luk. 24:1-12)

1Nedalin ezmäižel päiväl Magdalan Maria tuli kaumale aigoiš, völ homendezhämäral, i nägišti, miše kivi oli heittud kaumalpäi.2Hän joksten tuli Simon Petrannoks i sen toižen openikannoks, kudamb oli Iisusale armaz, i sanui heile: «Ižand om vedud kaumaspäi, no kuna om pandud, mö em tekoi.»3Sid'-žo Petr i se toine openik läksiba kaumale.

4Mehed läksiba joksten ühtes, no se toine openik joksi teramba Petrad i tuli kaumale ezmäižen.5Hän kumarzihe i nägišti sideged, kudambad oliba sigä, no ei mänend kauman südäimehe.6Simon Petr tuli hänen taga, mäni kal'l'kauman südäimehe i nägišti sideged, kudambad oliba sigä.7Hän homaiči, miše käzipaikad, kudambal oli kattud Iisusan mod, ei olend sidegiden keskes, a se oli eriži kärdüd i pandud toižhe sijaha.8Siloi mäni sinna mugažo toine openik, kudamb ezmäižen oli ehtinu tulda kaumale, i hän nägišti i uskoi.9Hö völ ei el'gendanugoi Pühiš Kirjutusišpäi, miše Iisusale tarbiž eläbzuda kollijoišpäi.

10Openikad pördihe kaumalpäi kodihe.

Iisus ozutase Magdalan Mariale

(Matv. 28:9-10; Mark. 16:9-11)

11Maria seižui kaumanno i voiki. Voiktes hän kumarzihe kaumha i12nägišti, miše sigä, kus Iisusan hibj oli olnu, ištuiba kaks' angelad vauktoiš sädoiš, toine päs, toine jaugoiš.13Angelad sanuiba hänele: «Naine, midä sinä voikad?» Hän sanui: «Minun Ižand om vedud, i kuna om pandud, minä en teda.»14Konz Maria oli sanunu necen, hän kändihe i nägišti Iisusan, kudamb seižui hänen taga, no ei tundištand händast.15Iisus sanui hänele: «Naine, midä sinä voikad? Keda sinä ecid?» Maria meleti, miše nece om sadunkacui, i sanui: «Hüvä mez', ku sinä oled venu händast tägäpäi, ka sanu, kuna oled pannu. Minä otan händast.»16Siloi Iisus sanui hänele: «Maria!» Maria kärauzihe i sanui: «Ravvuni!» — mi znamoičeb: «Minun opendai!»17Iisus kel'di händast: «Ala koske mindai, minä völ en ole libunu minun Tatannoks. Mäne minun vellidennoks i sanu heile, miše minä libun minun Tatannoks i teiden Tatannoks, minun Jumalannoks i teiden Jumalannoks.»

18Magdalan Maria mäni openikoidennoks i sanui, miše hän oli nähnu Ižandan i miše Ižand oli ninga sanunu hänele.

Iisus ozutase openikoile

19Sil nedalin ezmäižel päiväl openikad oliba ehtkoižel ühtes pertiš. Sen verajad i uksed oliba saubas, sikš ku openikad varaižiba evrejalaižid. Ühtnägoi heiden keskhe seižutihe Iisus i sanui: «Tervhen elät!»20Neniden sanoiden jäl'ghe hän ozuti heile ičeze käded i jaugad i bokan. Openikad lujas ihastuiba, konz nägištiba Ižandan.21Iisus sanui heile toižen kerdan: «Tervhen elät! Muga kut Tat om oigendanu mindai, muga minä oigendan teid.»22Jäl'ges hän puhalzi heiden päle i sanui: «Otkat Pühä Heng.23Kenele tö pästat grähkäd, hänel ned om pästtud. Kenele tö et pästkoi, hänele ned jäba.»

24Foma, üks' kahtestoštkümnes openikaspäi, kudamb kuctihe völ Kaks'jäine, ei olend heidenke, konz tuli Iisus.25Toižed openikad sanuiba: «Mö nägim Ižandan.» No Foma sanui: «En usko, kuni iče en nägišta naglanjäl'gid hänen käziš i en pane ičein sormed niiden reiguihe i ičein kät hänen bokha.»

26Päliči nedališ Iisusan openikad oliba möst ühtes pertiš, i Foma oli heidenke. Konz pertin verai i uks' oliba saubas, ühtnägoi Iisus tuli, seižutihe heiden keskhe i sanui: «Tervhen elät!»27Sid' hän sanui Fomale: «Pane sorm tänna i riža minun käded. Anda käzi i pane minun bokha. Ala ole uskmatoi, a usko!»28Siloi Foma sanui: «Minun Ižand i minun Jumal!»29Iisus sanui hänele: «Sinä uskod, sikš miše nägištid mindai. Ozavad oma ned, kudambad uskoba, hot' ei nähkoi.»

30Äi toižid-ki tundmuztegoid Iisus tegi openikoiden sil'miš, no niiden polhe ei ole kirjutadud neciš kirjas.31Nece om kirjutadud, miše tö uskoižit: Iisus om Messia, Jumalan Poig, i miše teil, ku uskot hänen nimehe, oliži elo.


предыдущая глава Глава 20 следующая глава