Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII JOANNAN MÖDHE

Глава 19

1Siloi Pilat oti Iisusan i käski löda händast rozgil.2Saldatad tegiba ternan barboišpäi vencan i paniba sen hänele pähä. Hö sädatiba händast purpuranrusktaha sädoho3i saneliba: «Tervhen eläd, evrejalaižiden kunigaz!» — i löiba händast modho.

4Pilat mäni möst irdale i sanui evrejalaižile: «Minä ton händast tänna, miše tö tedaižit: minä en löuda hänes nimittušt vigad.»5Siloi Iisus tuli irdale, ternanvenc päs i rusktad sädod päl, i Pilat sanui: «Naku se mez' om.»6Konz ülembaižed papid i pühäkodin varjoičijad nägištiba Iisusan, hö kidastaškanziba: «Nagloiče ristha! Nagloiče händast ristha!» Pilat sanui heile: «Otkat tö händast i nagloikat. Minä en löuda hänes nimittušt vigad.»7Evrejalaižed sanuiba: «Meil om käskišt, i sen mödhe hänele tarbiž kolda, sikš miše hän om sanunu ičtaze Jumalan Poigaks.»

8Necen kulištades Pilat pöl'gästui völ enamba.9Hän möst pördihe horomoihe i küzui Iisusal: «Kuspäi sinä oled?» No Iisus ei sanund hänele nimidä.10Pilat sanui hänele: «Minei-ik sinä et tahtoi sanuda nimidä? Ed-ik sinä teda, miše minai om vald nagloita sindai ristha i vald pästta sindai?»11Iisus sanui: «Sinai ei oliži nimittušt valdad minun päl, ku se ei olnuiži sinei anttud ülähänpäi. Sikš grähkhižemb om se mez', kudamb om andnu mindai sinun käzihe.»

12Pilat eci, kut voiži pästta Iisusad. No evrejalaižed kidastiba: «Ku pästad händast, ed ole kesarin sebranik! Kaikutte, ken lugeb ičtaze kunigahaks, vastustab kesarid.»

13Kulištades nene sanad Pilat toi Iisusan irdale i ištuihe sudjan ištmele, sille tahole, kudamb kuctihe Kivisijaks, evrejan kelel Gavvafaks.14Nece oli pätničan, edel Äipäiväd, aig oli kudenz' čas. Pilat sanui evrejalaižile: «Naku om teiden kunigaz.»15Evrejalaižed kidastaškanziba: «Ota! Ota händast! Nagloiče!» Pilat küzui heil: «Pidab-ik minei nagloita teiden kunigaz?» No ülembaižed papid sanuiba: «Meil ei ole kunigast, vaiše kesar'.»16Siloi Pilat andoi Iisusan heiden käzihe, miše hö nagloičižiba händast ristha. I muga händast lähttihe vemha.

Iisus nagloitas ristha

(Matv. 27:32-44; Mark. 15:21-32; Luk. 23:26-43)

17Ičeze ristad kanttes hän tuli sijale, kudamb kuctihe Pämal'l'ansijaks, evrejan kelel nece om Golgofa.18Sigä saldatad nagloičiba Iisusan ristha i kaks' tošt mest hänenke, toižen ühtele, toižen toižele polele, a Iisus oli heiden keskes.19Pilat oli kirjutanu laudale, kudamb mugažo lödihe ristha: «Iisus Nazaretalaine, evrejalaižiden kunigaz».20Äi evrejalaižid lugiba nene sanad, sikš ku sija, kus Iisus nagloitihe ristha, oli läz lidnad. Sanad oliba kirjutadud evrejan, grekan i latinan kelel.21Evrejalaižiden ülembaižed papid sanuiba Pilatale: «Ala kirjuta: ‘Evrejalaižiden kunigaz’. Kirjuta, miše hän oli sanunu: ‘Minä olen evrejalaižiden kunigaz’.»22Pilat sanui: «Min kirjutin, sen kirjutin.»

23Jäl'ghe Iisusan nagloičendad saldatad otiba hänen sädod i jagoiba nelläks palaks, kaikutte saldat sai niišpäi ühten. Hö otiba mugažo paidan, no ku se ei olend ombeltud, a oli kudotud ühtel nitil ülähänpäi alahaks,24hö sanuiba kesknezoi: «Ei sa sidä rebitada. Tackam arban, ken sidä sab.» Muga todenzuiba nene Pühiden Kirjutusiden sanad:
— Hö jagaba kesknezoi minun sobad
i jagades paidad taciba arban.

Muga saldatad tegiba-ki.

25Iisusan ristanno seižuiba hänen mamaze, maman sizar, Kleopan ak Maria, i Magdalan Maria.26Konz Iisus nägišti, miše hänen mamaze i armaz openik seižuiba sigä, hän sanui mamaleze: «Naku om sinun poig!»27Sid' hän sanui openikale: «Naku om sinun mam!» Siš aigaspäi nece openik pidi hol't Iisusan mamas.

Iisusan surm

(Matv. 27:45-56; Mark. 15:33-41; Luk. 23:44-49)

28Iisus tezi, miše kaik oli tehtud jo lophusai. Miše oliži kaik kut Pühiš Kirjutusiš, hän sanui: «Minai om jomannäl'g.»29Sigä oli astii täuz' muiktad vinad. Saldatad kastoiba sinna gupkan i issop-kalul libutiba sen Iisusan hulidennoks.30Iisus imi vinad gupkaspäi i sanui: «Kaik om tehnus.» Hän sordi pän i pästi hengen.

31Siloi oli pätnič, a sobat, kudamb läheni, oli lujas sur' praznikpäiv. Miše hibjad ei jäiži ripmaha ristha sobataks, evrejalaižed pakičiba Pilatad, miše katkaita heiden sär'lud i pästta alahaks.32Muga saldatad katkaižiba sär'lud nenil mehil, kudambad oliba nagloitud Iisusanke, ezmäi ühtel, sid' toižel.33Iisusannoks tuldes hö homaičiba, miše hän oli jo kolnu, i sikš ei katkaidanugoi hänen sär'luid.34Üks' saldat puski keihäl hänen bokha, i sišpäi sid'-žo vodaškanzi vert i vet.35Se, kudamb necen nägi, om todištanu sen polhe, miše tö uskoižit. Hänen todištuz om oiged, i hän tedab, miše pagižeb tot.36Muga tegihe, miše Pühiden Kirjutusiden sanad todenzuižiba: «Hänel ei sa mureta ni üht lud».37A Pühiden Kirjutusiden toižes sijas sanutas: «Hö kacuba hänehe, keda oma pusknuded.»

Iisusan mahapanend

(Matv. 27:57-61; Mark. 15:42-47; Luk. 23:50-56)

38Necen jäl'ghe eraz Josif Arimafejaspäi — Iisusan openik, no peitoiči, sikš ku varaiži evrejalaižiden pämehid — pakiči Pilatad, voiži-ik otta Iisusan hibj ristaspäi. Pilat hökkähtui, i Josif tuli i pästi hibjan alahaks.39Sinna tuli mugažo Nikodim, se mez', kudamb ende oli kävunu Iisusanno öl, i hän toi sada märad segoitud smirnad i aloed.40Mehed otiba Iisusan hibjan i käriba sen sidegihe hajuvoinke, kut tegeba mahapandes evrejalaižed.41Sigä, kus Iisus nagloitihe ristha, oli sad, i sadus oli uz' kal'l'kaum, kudambaha völ nikeda ei olend mahapandud.42Hö paniba Iisusan sinna, sikš ku oli evrejalaižiden praznikan pätnič, a se kaum oli läheli.


предыдущая глава Глава 19 следующая глава