Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII LUKAN MÖDHE

Глава 23

Iisus Pilatan edes

(Matv. 27:1-2; Mark. 15:1-5; Joan. 18:28-38)

1Hö läksiba sigäpäi kaik ühtes i veiba Iisusan Pilatan edehe2i väritaškanziba händast. Hö sanuiba: «Mö voim sanuda vahvas, miše nece mez' segoitab meiden rahvast. Hän ei käske rahvahale maksta nalogoid kesarile i sanub, miše hän om Messia, kunigaz.»3Pilat küzui Iisusal: «Oled-ik sinä evrejalaižiden kunigaz?» «Sinä sen sanuid», Iisus sanui.4Pilat sanui ülembaižile papile i rahvazkogole: «Minä en löuda nimittušt vigad, miš väritada necidä mest.»5No hö udes i udes saneliba ühthe änhe: «Hän semendab torad ičeze opendusel kaikiš Judejan agjoiš, Galilejaspäi tännasai.»

Iisus Irodan edes

6Pilat kulišti sanan Galileja i küzui, om-ik mez' galilejalaine.7Konz tedišti, miše Iisus oli siš tahospäi, kudamb oli Irodan valdan al, hän oigenzi Iisusan Irodannoks, sikš miše se oli nenil päivil Jerusalimas.

8Irod ihastui lujas, konz nägišti Iisusan. Hän amu jo tahtoi vastata händast. Hän oli äjan kulnu Iisusan polhe i nadeihe, miše Iisus tegiži hänen sil'miš miččen-ni čudon.9Midä hän vaiše ei küzelend Iisusal, no Iisus ei andand hänele nimittušt vastust.10Ülembaižed papid i käskištonopendajad seižuiba sigä i lujas väritiba Iisusad.11Irod i hänen saldatad zavodiba nügüd' hondostada Iisusad i nagrda händast. Sid' Irod pani hänen päle čoman sädon i oigenzi tagaze Pilatannoks.12Sil päiväl Pilat i Irod tegihe sebranikoikš; nechesai hö oliba vihanikad kesknezoi.

Iisus suditas surmale

(Matv. 27:15-26; Mark. 15:6-15; Joan. 18:39-19:16)

13Pilat kogozi ühthe ülembaižid papid, valdanpidäjid i rahvast14i sanui heile: «Tö toit necen mehen minunnoks i väritat händast, miše hän libutab rahvast pämehid vaste. Teiden aigan minä olen pagižnu hänenke i kulnu händast, no en löudand nimittušt vigad, miš tö händast väritat.15Irod-ki ei löudand, ved' minä olin oigendanu necen mehen hänennoks. Nece mez' ei tegend nimidä, miš voiži sudida händast surmale.16Ezmäi minä käsken händast löda i sid' pästan valdale.»17Hänele tarbiž-ki praznikan aigan pästta heile üks' mez' türmaspäi.

18No kaik kidastaškanziba ühthe änhe: «Surmita nece mez'! Pästa meile Varavva!»19Varavva oli tactud türmha sen tagut, miše libutoiti lidnan rahvast pämehid vaste i rikoi mehen.20Pilat möst pagižeškanzi, ku tahtoi pästta Iisusad.21No rahvaz kidasti: «Nagloiče, nagloiče händast!»22Pilat sanui heile koumanden kerdan: «Midä pahad hän om tehnu? En löudand hänes nimittušt vigad, miš voiži sudida surmale. Ezmäi minä käsken händast löda i sid' pästan valdale.»23No hö kidastiba surel änel i völ lujemba pakičiba, miše Iisus oliži nagloitud. Necil kidastusel hö i ülembaižed papid saiba, midä tahtoiba.24Pilat lopuks tegi muga, kut hö pakičiba.25Hän andoi heile sen mehen, kudamban hö tahtoiba — mehen, kudamb oli tactud türmha rahvahan libutusen i rikondan tagut, a Iisusan hän andoi heiden valdha.

Iisus vedas nagloičemha ristha

(Matv. 27:32; Mark. 15:21)

26Konz Iisusad veškatihe sigäpäi, saldatad tabaziba tel kirinejalaižen mehen, kudamban nimi oli Simon. Hän astui lidnaha pöudolpäi; hänele käsktihe kantta rist Iisusan jäl'ghe.27Hänen jäl'ghe astui sur' rahvazkogo, i mugažo äi akoid, kudambad voikiba i itkiba Iisusas.28No Iisus kärauzihe heihe i sanui: «Algat voikkoi minus, Jerusaliman tütred, voikkat ičetoi dol'as i lapsiš.29Tuleb aig, konz sanutas: ‘Ozavad oma ned, ked ei voigoi sada last, ozavad ned vacad, kudambad ei sündutanugoi, i nižad, kudambad lapsid ei imetanugoi!’30Sen aigan mehed sanuba mägile: ‘Langekat meiden päle!’ i mäthile: ‘Peitkat meid!’31I ku muga tehtas kazvajale pule, ka midä tegese kuivale?»

Iisus ristas

(Matv. 27:33-44; Mark. 15:22-32; Joan. 19:17-27)

32Iisusanke surmale vedihe völ kaks' tošt mest, kaks' razbainikad.33Konz tuldihe tahole, kudamban kuctas Pämal'l'aks, hö nagloičiba Iisusan i kaks' pahantegijad, toižen hänen oiktale kädele, toižen hurale.34No Iisus sanui: «Tatam, prosti heid, hö ei tekoi, midä tegeba.» Saldatad taciba arbad i jagoiba Iisusan sobad kesknezoi.

35Rahvaz seižui i kacui. Pämehed nagroiba Iisusad. Hö sanuiba: «Toižid hän om päzutanu surmaspäi — päzutagha nügüd' ičtaze, ku hän om Messia, Jumalan valitud mez'.»36Mugažo saldatad nagroiba händast. Hö tuliba hänennoks, taričiba hänele muiktad vinad37i sanuiba: «Ku oled evrejalaižiden kunigaz, ka päzuta ičtaiž surmaspäi.»38Iisusan pän päl oli kirjutadud grekan, latinan i evrejan kelel: «Nece om evrejalaižiden kunigaz.»

39Üks' ristas ripujiš pahantegijoišpäi nagraškanzi Iisusad. Hän sanui: «Ku sinä oled Messia, ka päzuta nügüd' ičtaiž i meid!»40No toine vastkarin lajiškanzi händast i sanui: «Ed-ik sinä varaida Jumalad, ved' sinä iče-ki oled suditud surmale?41No meid oikti om suditud, mö saim sen, midä meile tarbiž sada meiden tegoiden tagut, no nece mez' ei ole tehnu nimidä pahad.»42I hän sanui Iisusale: «Johtuta mindai, Ižand, konz tuled ičeiž valdkundaha.»43Iisus sanui: «Todeks sanun sinei: tämbei-žo sinä linned minunke rajus.»

Iisusan surm

(Matv. 27:45-56; Mark. 15:33-41; Joan. 19:28-30)

44Oli jo kudenz' čas keskpäiväd, i pimed tegihe kaikes mas. Se oli ühesandehe čashusai.45Päiväine sambui. I pühäkodin keskuudin rebini poleti.46I Iisus kirgouzi komedal änel: «Tatam, sinun käzihe minä andan ičein hengen!» Sanudes necen hän pästi hengen.

47Konz sadanpämez' nägišti, midä tegihe, hän ülenzoiti Jumalad i sanui: «Nece mez' todeks oli oiged.»48I kaik nene mehed, kudambad surel kogol oliba keradanus kacmaha, necen nägištades pördihe kodihe i löiba ičtaze rindhiže.49Kaik Iisusan tutabad seižuiba i edahanpäi kacuiba, midä tegihe. Sigä oliba mugažo naižed, kudambad oliba hänenke tulnuded Galilejaspäi.

Iisusan mahapanend

(Matv. 27:57-61; Mark. 15:42-47; Joan. 19:38-42)

50Üks' Nevondkundan mez', Josif, hüvätabaine i oiged mez',51ei ühtnend Nevondkundan sudha i sihe, midä hö tegiba Iisusale. Hän oli evrejalaižes Arimafejan lidnaspäi i varasti Jumalan valdkundad.52Hän tuli Pilatannoks i pakiči Iisusan hibjad.53Hän heiti sen ristaspäi, käri pölvazkanghaze i pani haudha, kudamb oli kaidud kal'l'oho i kudambaha völ nikeda ei olend mahapandud.54Oli pätnič, evrejalaine sobat oli zavodimas.

55Naižed-ki, ked oliba tulnuded Iisusanke Galilejaspäi, läksiba Josifan jäl'ghe. Hö nägiba kal'l'kauman i sen, kut Iisusan hibj pandihe sinna.56Hö pördihe lidnaha i tegiba void i čomahajuižid voiškid, i sobatan hö oliba lebul käskišton mödhe.


предыдущая глава Глава 23 следующая глава