Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII LUKAN MÖDHE

Глава 21

Lesken lahj

(Mark. 12:41-44)

1Iisus kacuhti i nägišti, kut elokahad panliba lahjoid rahaliphaze.2Hän nägišti mugažo, kut üks' gol'l' leskiak pani liphaze kaks' pen't lepta-rahad.3Hän sanui: «Todeks sanun teile: nece gol'l' leskiak andoi enamban kaikid toižid.4Kaik toižed andoiba lahjan Jumalale ičeze bohatas elospäi, a hän andoi gol'l'as elospäi kaiken, midä hänel oli elon täht.»

IISUS PAGIŽEB, MIDÄ LINNEB JÄL'GHE 21:5-38


Pühäkodin murendamine

(Matv. 24:1-2; Mark. 13:1-2)

5Ku erased pagižiba pühäkodin polhe, miččil čomil kivil da lahjoil se om čomitadud, ka Iisus sanui:6«Tuleb aig, konz kaik nece, mihe tö nügüd' kacut, linneb tactud mantazale. Tänna ei jä kived kiven päle.»

Lopun ezmäižed znamad

(Matv. 24:3-14; Mark. 13:3-13)

7Erased küzuiba: «Opendai, konz nece kaik linneb? Mitte znam ozutab, miše nene azjad oma jo läz?»8Iisus sanui: «Kackat, miše teid niken ei veiži vigaha. Äjad tuleba i minun nimes sanuba: ‘Minä olen hän’, i ‘Aig om tulnu’. No algat astkoi heiden jäl'ghe.9I konz kulištat voiniden i rahvahan libundan polhe, ka algat pöl'gästugoi. Necile pidab-ki tulda ezmäi, no necil kaik völ ei lopte.»

10I hän sanui heile: «Rahvaz libuškandeb tošt rahvast vaste i valdkund valdkundad vaste,11i äjiš sijoiš linneba sured manrehkaidused, näl'g i pahad tartkibud. Opakoid azjoid linneb äi, i taivhaspäi näguškandeb surid endustuzznamoid.

12No edel sidä teid tabadaškatas i kükseškatas kaikjalpäi. Teid veškatas sudale suimpertihe, teid tacleškatas türmha, tö putuškandet kunigahiden i valdanpidäjiden käzihe minun nimen tagut.13Siloi tö voit sanelda minun polhe.14Vaiše muštkat, miše teile ei tarbiž edel sidä meletada, kut polestada ičtatoi.15Minä andan teile mel't pagišta muga, miše ni üks' teiden vihanikoišpäi ei voi nimidä sanuda teile vastha i nikut vastustada teid.

16Teiden kazvatajad, velled, ičhižed i sebranikad möba teid, i erasid teišpäi rikoškatas.17Kaik kandaškandeba vihan teiden päle minun nimen tagut.18No ni üks' hibuz ei lankte tühjan teiden päspäi.19Püžugat lujas, muga tö kaičet ičetoi henged.»

Jerusalim pandas mantazale

(Matv. 24:15-21, 29-35; Mark. 13:14-19, 24-31)

20«Konz tö nägištat saldatjoukuid ümbri Jerusalimas, siloi tedištat, miše sen murendamine om läz.21Siloi kaikile, ked eläba Judejas, tarbiž pageta mägile. Nenile, kudambad oma lidnas, tarbiž joksta sigäpäi, a ked oma küliš, heile ei tarbiž tulda lidnaha.22Sikš ku nene päiväd oma Jumalan namestusen päiväd, ka todenzub kaik, midä om kirjutadud.23Voi nenid, kudambad nenil päivil oma kohtukahad vai imetaba lapsid! Neche maha tuleb sur' ahtištuz, necidä rahvast vasttab viha.24Äi rahvast riktas surel veičel, toižid tabatas i väges vedas kaikjale verhiže maihe, i Jumalad tundmatomad rahvahad otaba Jerusaliman ičeze valdha. Nece linneb sihe aighasai, kuni lopiše heiden aig.

25Päiväižes, kudmaižes i tähthiš näguškandeba znamad. Meren aldod löden juraidaškandeba, i rahvahad man päl linneba sures ahtištuses i ei el'gendaškakoi, midä tehta.26Mehed surmhasai pöl'gästuba sidä, mi tuleb necen mirun päle, sikš miše taivhan väged säregandeba.

27Siloi hö nägištaba Mehen Poigan, kudamb tuleb pil'ves sures väges i hoštoteses.28Konz kaik nece zavodib tehtas, lekat päd rohktas, sikš miše tuleškanzi teiden vald.»

29Hän sanui heile ozoitezstarinan: «Kackat smokvanpuhu dai kaikihe puihe.30Ku näget niiden puhknuded urbad, ka tö tedat, miše keza om jo läz.31Muga se-ki, ku nägištat kaik nene azjad, ka tekat, miše Jumalan valdkund om läheli.32Todeks sanun teile: nügüdläine rahvaz ei kado sihesai, konz kaik nece tegese.33Taivaz i ma kadoba, no minun sanad ei kadogoi.»

Olgat herkhil!

34«Kackat, miše teiden südäimiš ei eläiži vaiše hibjan- i vinanhimod i elon holed, i nece päiv tuliži teidennoks äkkid.35Se om kuti verk, kudamb tabadab kaikid eläjid man päl.36Olgat kaiken aigan herkhil i loičkat, miše teid kactihe arvokahikš mända siriči kaikiš tulijoiš goriš i seižutadas Mehen Poigan edehe.»

37Päiväl Iisus openzi pühäkodiš, a ehtal hän kaiken lähtli sigäpäi i öl oli mägel, kudambad kuctas Voipunmägeks.38Jo aigoiš homendesel rahvaz tuleskeli pühäkodihe kundelmaha händast.


предыдущая глава Глава 21 следующая глава