Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII LUKAN MÖDHE

Глава 9

Iisus oigendab kaks'toštkümne openikad

(Matv. 10:5-15; Mark. 6:7-13)

1Iisus kucui ühthe kaks'toštkümne openikad i andoi heile vägen i valdan küksta pahoid hengid i tehta tervhikš mehid kibuišpäi.2Hän oigenzi heid sanelemha Jumalan valdkundan polhe i tehmaha tervhikš läžujid.3Hän sanui heile: «Algat otkoi matkha nimidä — ei kalud, ei šaugud, ei leibäd i dengoid. Algat otkoi tošt paidad-ki.4I miččehe pert'he tulet öks, ka sigä elägat i sigäpäi lähtkat edemba matkha.5I ku miččehe-ni tahoze teid ei pästkoi, lähtkat siš lidnaspäi i pudištagat pölü jaugoišpäi. Nece todištab, miše hö oma värnikad Jumalan edes.»6Openidad läksiba matkha. Muga hö käveliba küläspäi külähä, saneliba hüväd vestid i tehliba läžujid tervhikš kaikjal.

Irod küzeleb, ken Iisus om

(Matv. 14:1-12; Mark. 6:14-29)

7Irod, man nelländesen pämez', kuli neciš kaikes, midä oli tehnu Iisus, no ei tedand, midä voiži meletada. Erased mehed sanuiba, miše Joan om eläbzunu kollijoišpäi,8erased — miše Ilja om ozutanus, a erased saneliba, miše mitte-se völ toine amuine Jumalan sanankandai om eläbzunu.9Irod sanui: «Joannal minä käskin čapta pän. Ken-žo nece mez' om, kudamban polhe minä kulen mugošt?» Hän napernas tahtoi nägištada Iisusad.

Iisus sötab vižtuhad mužikad

(Matv. 14:13-21; Mark. 6:30-44; Joan. 6:1-14)

10Apostolad pördihe i sanuiba Iisusale, midä hö oliba tehnuded. Iisus oti heid i läksi heidenke rahvahatomha tahoze lähele Vifsaidan lidnad, miše hö voižiba olda üksnäze.11No rahvast tedišti, kus hän om, i läksi hänen jäl'ghe. Iisus vastsi heid. Hän pagiži heile Jumalan valdkundan polhe i tegi tervhikš kaikid, keda pidi tehta.

12Konz zavodi ehttuda, Iisusan kaks'toštkümne openikad tuliba hänennoks i sanuiba: «Pästa rahvaz tägäpäi, miše hö mänižiba lähembaižihe külihe i pertihe i löudaižiba sigä ösijan i sömäd. Nece om mugoine rahvahatoi taho.»13«Antkat tö heile söda», sanui Iisus. Hö sanuiba: «Meil ei ole nimidä enambad ku viž leibäd i kaks' kalad — vai mända-ik ostmaha sömäd kaikele necile rahvahale?»14Ved' sigä oli läz vittuhad mužikad. Iisus sanui openikoile: «Ištutagat heid longile kogoil, vižkümne mest kaikuččes.»15Hö tegiba muga i ištutiba heid kaikid.16Sid' Iisus oti ned viž leibäd i kaks' kalad, kacui ülähäks taivhaze i kiti Jumalad. Hän lohkaiži leibäd i andoi palad openikoile, miše tarita rahvahale.17Kaik söiba külläks, i jänuzid paloid keratihe völ kaks'toštkümne puzud.

Petr sanub Iisusan Messiaks

Iisus pagižeb ičeze surmanmokiden polhe

(Matv. 16:13-23; Mark. 8:27-33)

18Kerdan, konz Iisus oli loičmas rahvahatomas tahos, i openikad-ki oliba hänenke, hän küzui heil: «Ken minä olen rahvahan sil'miš?»19Hö sanuiba: «Erased sanuba, miše sinä oled Joan Valatai, erased — Ilja, a erased sanuba, mitte-se amuine Jumalan sanankandai, kudamb om eläbzunu.»20«Nu a kut tö?» küzui Iisus. «Ken minä olen teiden sil'miš?» Petr sanui: «Sinä oled Jumalan Messia.»21Iisus käski heile kovas, miše hö nikenele ei sanuiži necen polhe,22i ližazi: «Mehen Poigale tarbiž äi mokitas. Rahvahan vanhembad, ülembaižed papid, käskištonopendajad käraudasoiš hänespäi, i händast surmitas, no koumandel päiväl hän eläbzub.»

Iisus tomotab eläda hänen mödhe

(Matv. 16:24-28; Mark. 8:34-9:1)

23Iisus sanui kaikile: «Ku ken-ni tahtoib eläda minun mödhe, ka unohtagha ičtaze, otkaha ičeze rist i astkaha minunke.24Ved' ken tahtoib kaita ičeze henged, ka kadotab sen, no ken kadotab ičeze hengen minun tagut, ka kaičeb sidä.25Midä ližad om mehele, ku hän sab ičeleze kaiken mirun, no kadotab vai mänetab ičeze hengen?26Ken huiktelese mindai i minun sanoid, sidä Mehen Poig huikteleškandese, konz tuleb ičeze i Tatan i pühiden angeloiden hoštoteses.27Sanun teile toden: tägä seižujan rahvahan keskes oma mugoižed, kudambad ei kolgoi edel, ku nägištaba Jumalan valdkundan.»

Hristosan hoštotez

(Matv. 17:1-8; Mark. 9:2-8)

28Läz nedalid mäni, konz Iisus oli sanunu kaiken necen. Hän läksi mägele loičmaha i oti kerdale Petran, Joannan i Jakovan.29Loičendan aigan hänen mod vajehtihe, i hänen sädod hoštaškanziba i tegihe lujas vauktoikš.30Necen-žo aigan sigä ozutihe kaks' mest, kudambad pagižiba hänenke, ned oliba Moisei i Ilja.31Hö ozutihe taivhaližes hoštoteses i pagižiba Iisusan lähtendan polhe neciš miruspäi, mille tarbiž tehtas Jerusalimas.

32Petr i toižed openikad, kudambad oliba ühtes hänenke, uinziba vahval unel. Heraštudes hö nägištiba Iisusan hoštoteses i nene kaks' mest hänenke.33Konz mehed jo lähteškanziba Iisusannopäi, Petr sanui: «Opendai, om hüvä, miše mö olem tägä. Mö tegem koume pertišt: ühten sinei, ühten Moisejale i ühten Iljale.» No hän ei tedand, midä sanui.

34Petran pagištes tuli pil'v i peiti heid pil'vesel. Openikad pöl'gästuiba, konz putuiba pil'vehe.35Pil'vespäi kului än', se sanui: «Nece om minun armaz Poig, kundelkat händast!»36Konz än' vaikastui, openikad nägištiba ühten Iisusan. Hö oliba vaikti i nikenele ei sanunugoi nenil päivil, midä oliba nähnuded.

Iisus kükseb prihaspäi pahan hengen

(Matv. 17:14-18; Mark. 9:14-27)

37Konz hö toižel päiväl laskihe mägelpäi, Iisusale vastha tuli sur' rahvazkogo.38Eraz mužik heikahti necen kogon keskes: «Opendai, minä pakičen sindai: tule kacmaha minun poigad. Hän om minun üksjaine laps'!39Paha heng otleb händast käzihe. Hän ühtnägoi kidastaškandeb, i heng vedäb händast kokovicaks, miše vaht lähteb suspäi. Se lujas mokičeb händast i habi lähteb hänespäi.40Pakičin sinun openikoid küksta sen, no hö ei voinugoi.»41Siloi Iisus sanui: «Voi necidä uskmatont i segoinut rahvast! Hätken-ik minei völ tarbiž olda teiden keskes i tirpta teid? To poig tänna.»42Konz priha tuleškanzi Iisusannoks, paha heng taci händast maha i vedi kokovicaks. No Iisus käski kovil sanoil paganale hengele lähtta prihalapsespäi, tegi prihan tervheks i andoi tataleze.43Kaik čududelihe, konz nägištiba Jumalan suren vägen.

Iisus pagižeb völ ičeze surman polhe

(Matv. 17:22-23; Mark. 9:30-32)

Konz kaik čududelihe Iisusan tegoihe, hän sanui ičeze openikoile:44«Kulgat i muštkat, midä minä teile sanun: Mehen Poig anttas mehiden käzihe.»45Openikad ei el'gendanugoi, midä nene sanad oma. Ned jäiba heišpäi peitho, hö ei el'gendanugoi hänen sanoid i ei rohtinugoi küzuda hänel.

Ken om vanhemb?

(Matv. 18:1-5; Mark. 9:33-37)

46Openikoiden keskes tuli rid, ken heišpäi om vanhemb.47Iisus tezi, midä heil oli meles. Hän oti lapsen, seižuti ičeze edehe48i sanui heile: «Ken minun nimes otab ičezennoks ningoižen lapsen, ka se otab mindai. A ken otab mindai ičezennoks, ka otab minun Oigendajan. Se teišpäi, ken om kaikid penemb, hän linneb kaikid vanhemb.»

Veraz pahoiden hengiden küksii

(Mark. 9:38-40)

49Joan sanui siloi: «Opendai, mö nägim ühten mehen, kudamb kükseb pahoid hengid sinun nimel. Mö kel'dim händast, sikš ku hän ei ole meiden sebraspäi.»50No Iisus sanui: «Algat kel'tkoi. Ken ei ole teid vasthapäi, hän om teiden polel.»

IISUS MATKAS JERUSALIMHA 9:51-19:27

Samarialaižed käraudasoiš Iisusaspäi

51Konz Iisusan taivhaze otandaig oli jo läheli, hän päti lähtta Jerusalimha.52Edel hän oigenzi vestinkandajid. Hö läksiba matkha i mäniba ühthe Samarian külähä, miše vaumištada Iisusan täht kaik sijad.53No külän eläjad ei käsknugoi Iisusale tulda külähä, sikš ku hän oli matkas Jerusalimha.54Konz hänen openikad Jakov i Joan kulištiba necen, hö sanuiba: «Ižand, tahtoid-ik, miše mö käskižim lämoile iškta taivhaspäi i poltta heid, kut Ilja-ki tegi?»55No Iisus kärauzihe openikoihe, kel'di heid i sanui: «Tö et tekoi, miččes hengespäi olet tulnuded.56Ved' Mehen Poig ei tulend surmičemha mehiden hengid, a päzutamha heid.» Ühtes hö läksiba toižhe külähä.

Astu minunke!

(Matv. 8:19-22)

57Matkas heile putui üks' mez' vastha, kudamb sanui Iisusale: «Minä lähten sinunke, hot' kuna sinä läksižid.»58Iisus sanui hänele: «Reboil oma urud, taivhan linduil pezad, no Mehen Poigal ei ole sijad, kuna pä voiži kumarta.»

59Toižele mehele Iisus sanui: «Astu minunke!» Hän sanui: «Ižand, anda minei ezmäi kävuda mahapanmaha tatain.»60No Iisus sanui hänele: «Anda kollijoile mahapanda heiden kollijoid. Sinä mäne i sanele hüväd vestid Jumalan valdkundan polhe.»

61Völ üks' sanui: «Ižand, minä lähten sinunke, no anda minei ezmäi prostidas kanzanke.»62Hänele Iisus virki: «Ken tartub adraha i kacub tagaze, ei kožu Jumalan valdkundaha.»


предыдущая глава Глава 9 следующая глава